Uusien sote-palveluiden on jalkauduttava lähelle

Helsingin uusi palveluverkko on hyvä uudistus. Erityisesti se parantaa niiden ihmisten palveluja, jotka tarvitsevat useita eri sosiaali- ja terveyspalveluja, koska ne kootaan nyt saman katon alle. Tulevaisuudessa kaupunkilainen voi astua hyvinvointi- ja terveyskeskukseen, jossa ensimmäinen vastaanottava työntekijä osaa ohjata hänet kaikkien oikeiden palvelujen pariin. Kalle Könkkölän ja Suzan Ikävalkon puheenjohtajakausilla 1993-2008 alkuun pannut vihreät linjaukset saadaan vihdoin viedyksi loppuun asti, kun keskitettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen täydennykseksi aletaan tosimielessä kehittää myös jalkautuvia palveluja niitä täydentämään. Näin on tarkoitus saada vihdoin muutos aikaisempaan politiikkaan, jossa aidot lähipalvelut aina lopulta pyyhittiin pois budjetista.

Palveluverkkosuunnitelma perustuu kolmenlaisiin palvelukeskuksiin, joissa kaikissa yhdistetään sosiaali- ja terveyspalvelut: hyvinvointi- ja terveyskeskuksiin, perhekeskuksiin ja lähinnä vanhuksille tarkoitettuihin monipuolisiin palvelukeskuksiin. Koska muutokset ovat suuria, on järkevää että niitä ensiksi pilotoidaan ja vasta sitten päätetään lopullisesta palveluverkosta. Tässä vaiheessa oleellista on siis sitoutua palvelumalliin, ei tiettyyn asemien määrään. Nyt on konkreettisesti päätetty vain siirtää Herttoniemen ja Vallilan terveyskeskusten palvelut vuonna 2018 Kalasatamaan, joka on ensimmäinen hyvinvointi- ja terveyskeskuksen pilotti. Kallion kohdalla päätös tehtäneen kahden viikon päästä. Paljon julkisuudessa ollutta Kallion lakkauttamista jo ennen Kalasataman valmistumista ei kannata kukaan.

Jos Kalasataman palvelukonsepti lunastaa lupauksensa, se laajenee vähitellen kattamaan koko kaupungin. Lähivuosina ei kuitenkaan ole näköpiirissä muutoksia muiden kuin nyt mainittujen terveysasemien toiminnassa.

Kaupunkilaiset ovat oikeutetusti huolissaan siitä, että palvelut karkaavat liian kauas. Siksi vaadimme, että ennen Kalasataman tai muiden pilottien aloittamista on lautakunnalle tuotava konkreettinen esitys siitä, miten palveluita saa myös läheltä: miten toteutetaan suunnitelmaan oleellisesti kuuluvat jalkautuvat, sähköiset ja kotiin vietävät palvelut. Ilman näiden toteutumista suunnitelmassa ei voi edetä. Voisiko esimerkiksi Herttoniemen kirjastosta saada palveluita? Entä asukastaloista? Koululaisten hammastarkastuksia voitaisiin tehdä kouluissa, minkä lisäksi sinne voitaisiin jalkauttaa muitakin lapsiperheiden tarvitsemia palveluja. Erityisesti vanhusten ja muiden vaikeasti liikkuvien kohdalla palveluita on vietävä sinne, missä he ovat. Myös kotiin.

Lähipalvelut ovat myös erityisen tärkeitä ihan pienten lasten vanhemmille. Tästä syystä perhekeskuksien ohella tulee olemaan lähineuvoloita erityisesti alle 1-vuotiaille lapsille. Kannatamme sitä, että näitä on mahdollisimman monessa paikassa. Tässäkin tapauksessa palveluja pitää jalkauttaa: terveystarkastuksia päiväkoteihin, tukea leikkipuistoihin ja neuvolakäyntejä koteihin. Haluamme myös, että vielä kertaalleen tutkitaan, voisiko perhekeskuksen pilotin aloittaa jossain muualla kuin Kalliossa ja jo ensi vuonna.

On selvää, että suunnitelma ei voi toteutua, jos ihmisillä on vaikea liikkua uusille asemille. Jokainen muutos on suunniteltava huolella joukkoliikenteen kanssa. Uusille asemille on varmistettava esteetön ja helppo joukkoliikenneyhteys tarvittaessa uusien joukkoliikenneyhteyksien turvin. Esimerkiksi Lauttasaaresta ei voi lakkauttaa missään tapauksessa terveyskeskusta ennen metron valmistumista.

Vihreät sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet

Laura Nordström
Hannu Tuominen
Tuomas Tuure

Muut kirjoitukseni liittyen sosiaali- ja terveyslautakuntaan

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *