Päätöksiä paperittomista, taloudesta ja neurologiasta

Tänään käsittelemme sosiaali- ja terveyslautakunnassa painavia asioita. Ensinnäkin esityslistalla on aihe, jota olen viime kaudella edistänyt aktiivisesti: paperittomien ja liikkuvan väestön palvelut. Muutama vuosi sitten päätimme, että paperittomat saavat kiireellistä terveydenhoitoa ja raskaana olevat sekä lapset kaikkea terveydenhoitoa samaan hintaan kuin muut helsinkiläiset. Lisäksi viime talvena saimme kuntoon hätämajoituksen. Nyt esitän, että pakkasajan hätämajoitusta jatketaan niin kauan kuin tarvetta on. Loppuvuodeksi 2017 tähän voidaan käyttää mm. käyttösuunnitelman kohdentamattomia varoja. Tämä ei saa kuitenkaan leikata muiden järjestöavustusta saavien järjestöjen rahoja.

Vaikka paperittomat saavat kiireellistä hoitoa teoriassa, on käytännössä parantamisen varaa. Olemme yhdessä vasemmiston kanssa esittämässä, että muun muassa tiedotusta palveluista parannetaan (myös talon sisällä). Lisäksi esitämme, että paperittomien on saatava myös välttämätöntä hoitoa, kuten rokotuksia ja kroonisten sairauksien hoitoa. Tavoitteeni on, että paperittomat saisivat kaiken kiireettömän hoidon helsinkiläisten tapaan.

Toisena isona asiana on ensi vuoden talousarvio, joka ei kuitenkaan ole täysin lopullinen valtuuston strategianeuvottelujen ollessa kesken. Soten kokonaisraami kasvaa nimellisesti, mutta jos verrataan väestönkasvuun ja kustannustason muutokseen (miinustettuna valtuuston vaatima prosentin tuottavuustavoite) palveluista näyttäisi uupuvan 14 miljoonaa! Näin ei tulisi olla, vaan helsinkiläisten hyvinvointiin olisi panostettava!

Vaikka budjetissa muuten näkyy hyvin jo aiemmin päättämämme suuret linjat (kuten Kalasataman hyvinvointi- ja terveyskeskuksen avaaminen ensi vuonna), niin siinä ei näy tarpeeksi palvelujen jalkauttaminen ihmisten pariin. Lisäksi olen kysynyt ehkäisevän toimeentulotuen kohdentamisesta lapsiperheille, sähköisen ajanvarauksen saamisesta kaikille terveysasemille ja ennustettujen käyntimäärien todellisesta riittävyydestä helsinkiläisten hyvinvoinnin takaamiseen.

Kolmas hankala kysymys on neurologian ja neurologisen kuntouttamisen siirto HUSiin. Siirrosta on myös toiminnnallista hyötyä, mutta kaikki on kiinni sen toteuttamisesta, sillä helsinkiläisten neurologinen kuntoutus on ollut varsin hyvällä mallilla. HUSissa on huolehdittava, että helsinkiläisten saamat palvelut eivät vähene, kun kuntoutusosastolle (ennen HUS lähettänyt kuntoutukseen kuntiin) otetaan myös muiden kaupunkien asiakkaita. Toisaalta Helsingin sairaaloille ja kotipalveluun jäävästä kuntoutuksen tasoa on parannettava ja katsottava vakavasti tarve uusille rekrytoinneille. Esitän: ”Sosiaali- ja terveyslautakunta pitää muutoksen ehtona sitä, että huolehditaan jatkossa neurologisen kuntoutuksen asiakaskohtaisista resursseista ja kaupungille jäävän sairaala- ja kotihoidon kuntoutustoiminnan osaamisen ja resurssien riittävyydestä muutoksen jälkeen. Lisäksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja konsultaatiomahdollisuuksia eri toimijoiden kesken, erityisesti potilaan kotiutuessa sairaalasta.”

Aiemmat kirjoitukseni sosiaali- ja terveyslautakunnasta

Yksi vastaus artikkeliin “Päätöksiä paperittomista, taloudesta ja neurologiasta”

  1. Laura Nordström sanoo:

    Hyvin meni kokous! Hyviä päätöksiä, päätettiin laajentaa mm. paperittomien terveydenhuolto välttämättömiin palveluihin!

    Talous

    Talousarvio (ja aloitteet) jäi pöydälle. Meillä on todellinen ongelma sotepalvelujen budjetissa: palveluista (väestömäärän ja hintatason muutoksen huomioiminen miinus prosentin tuottavuustavoitteen jälkeen) puuttuu ensi vuodelle 14 miljoonaa. Käytännössä sotessa on säästetty enemmän kuin tuottavuustavoite koko ajan, paitsi valtuuston budjettineuvotteluissa on sitä aina hieman paikattu. Tällä kertaa myös HUSiin budjetoidaan realistisemmin, mikä vie rahaa muilta palveluilta. Tästä tullee ensi viikolla esitys lautakunnan huolesta tästä tilanteesta. Lisäksi toivoisin, että lautakunta lisäisi esitykseen jalkautuvien palvelujen merkitystä ja sähköisen asioinnin vauhdittamista vielä.

    Neurologinen kuntoutus (tästä muuten luvattiinkin aiemmasta poiketen, että kotikäyntejä voidaan tehdä jossain määrin, muistakaa HUSissa olevat, että huolehditte, etteivät resurssit heikkene ja hyvät käytännöt jatkuvat)

    Neurologisesta kuntoutuksesta läpi meni esitykseni yksimielisesti: Vastaehdotus
    Uudeksi kappaleeksi päätösehdotuksen loppuun: ”Sosiaali- ja terveyslautakunta edellyttää, että huolehditaan jatkossa neurologisen kuntoutuksen resursseista ja kaupungille jäävän avohoidon, sairaala- ja kotihoidon kuntoutustoiminnan osaamisen ja resurssien riittävyydestä muutoksen jälkeen. Lisäksi tarvitaan tiivistä yhteistyötä ja konsultaatiomahdollisuuksia eri toimijoiden kesken, erityisesti potilaan kotiutuessa sairaalasta.”

    Paperittomat (PS Mari Rantanen esitti rajoituksia paperittomien palveluihin, mutta ei saanut kannatusta)

    Hätämajoituksesta läpi meni esitykseni:
    Sosiaali- ja terveyslautakunta näkee, että talven 2016-2017 käytäntöä järjestää ja rahoittaa hätämajoitus liikkuvalle väestölle ja paperittomille tarpeen mukaan jatketaan niin kauan kuin tarvetta on. Loppuvuodeksi 2017 tähän voidaan käyttää mm. käyttösuunnitelman kohdentamattomia varoja.

    Läpi ei mennyt: Lautakunta korostaa, että hätämajoituksen rahoituksen ei tule olla syynä muiden järjestöavustusta saavien järjestöjen rahasumman leikkaamiselle.

    Terveydenhuollosta ja muusta läpi meni:

    Oleellisin:
    ”Kansainvälisten suositusten mukaisesti tarjotaan välttämättömät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kaikille ei-helsinkiläisille.”

    Sosiaali- ja terveyslautakunta näkee tarpeellisena, että kohderyhmälle tarjotaan myös maksutonta oikeudellista neuvontapalvelua hankkimalla sitä järjestöavustuksilla kolmannelta sektorilta (esimerkiksi Pakolaisneuvonta ry:ltä). Oikea ja ajantasainen faktatieto oikeudellisesta asemasta ja prosesseista rauhoittaa usein hätääntyneiden ihmisten mieliä ja on siksi kaikkien etu. Se on myös edellytys kestävien ratkaisujen löytämiseksi paperittomien tilanteeseen. Kolmannen sektorin tarjoaman oikeudellisen neuvonnan avulla paperittomia on pystytty auttamaan oman tilanteensa selvittämisessä ja sen avulla ollaan myös pystytty tavoittamaan yhteiskunnan marginaaliin pudonneita ihmisiä, joilla tosiasiassa on ollut edellytykset saada turvapaikka tai muu oleskelulupa Suomessa.

    Lisätään kohtaan 17 kappaleen loppuun:

Tarkoituksen toteuttamiseksi lisätään lastensuojeluviranomaisten ja koko sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön koulutusta yleisesti paperittomien tilanteesta ja erityisesti paperittomien lasten oikeuksista ja lasten asemaan liittyvästä salassapitovelvoitteesta.


    
Lisätään kohtaan 17 kappaleen loppuun:

Raskaana oleville ja perheille, joissa on 0–2-vuotiaita lapsia, taataan mahdollisuus pidempikestoiseen kriisimajoitukseen.

    Lisätään kohtaan 5:

”Sosiaali- ja terveyslautakunta esittää selvitettäväksi kuinka hyvin paperittomille henkilöille myönnetyn toimeentulotuen määrä vastaa todellista tarvetta.”

    
Muutos kohtaan 5:

Korjataan ”Helsingissä laittomasti maassa oleskelevien” muotoon ”Helsingissä oleskelevien paperittomien”.

    
Kappale 4 vaihdetaan muotoon:
”Välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon sisältyvät ainakin
välttämättömät lääkärin määräämät lääkkeet, majoitus ja ruoka. Oikeus
kiireelliseen sairaanhoitoon julkisessa terveydenhuollossa määräytyy
terveydenhuoltolain 50 § mukaan. Kiireellisen hoidon lisäksi kaupunki
varmistaa paperittomille välttämättömän sairauksien hoidon,
lääkityksen ja seurannan sekä rokotukset ja suun terveydenhuollon
samassa laajuudessa kuin turvapaikanhakijoille.”


    
Kappaleen 6 loppuun lisätään: ”Sosiaali- ja terveysvirasto varmistaa, että kaupungin internet-sivuilla kerrotaan riittävästi paperittomien oikeudesta palveluihin sekä yhteystiedot palveluiden saamiseksi monilla kielillä, kuten arabia, somali, bulgaria ja romania. Myös tiedotusta ja koulutusta kehitetään siten, että kaupungin työntekijät ovat täysin selvillä tarjottavista palveluista ja käytännöistä sekä osaavat kertoa paperittomille heidän oikeuksistaan palveluihin. Maksukyvyttömyys ei saa muodostua esteeksi palvelujen saamiseksi”

    Kappale 7 vaihdetaan allaolevaan muotoon ja jaetaan kahdeksi kappaleeksi:

”Jokaisen avun tarve arvioidaan ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt tukevat paperitonta löytämään tilanteeseensa kestävämpiä ratkaisuja ja polkuja pois välitilasta, johon paperittomuus henkilön kohdalla johtaa. Tapaamisilla kiinnitetään erityisesti huomiota luottamussuhteen syntymiseen ja psykososiaalisen tuen antamiseen. Paperittomien terveydenhuolto tapahtuu ensisijaisesti kaupungin omilla terveysasemilla tai tarvittaessa erikoissairaanhoidossa. Joissain tilanteissa henkilö voidaan ohjata myös järjestöjen järjestämiin palveluihin.
Paperittomuus altistaa ihmisiä mielenterveyden ongelmille, jotka voivat olla seurauksiltaan vakavia niin henkilölle itselleen kuin tämän lähiympäristöllekin. Välttämättömät mielenterveyspalvelut järjestetään ensisijaisesti kaupungin omina palveluina. Myös muussa vastaanottotyössä selvitetään mielenterveyspalveluiden tarvetta ja toteutustapoja paperittomille.”


    
Kappaleen 11 loppuun lisätään:
”Tarpeen vaatiessa rahoitusta voidaan lisätä hätämajoitukseen vielä kohdentamattomista varoista, jotta perustuslain suojaamat välttämättömät edellytykset inhimilliselle elämälle toteutuvat kaikkien Helsingissä oleskelevien ihmisten osalta.”


    Kappaleen 19 loppuun lisätään:
    ”Kansainvälisten suositusten mukaisesti tarjotaan välttämättömät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut kaikille ei-helsinkiläisille.”

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *