Laura Nordström

Juttu on kirjoitettu loppuvuodesta 2008

Porkkanamafia: yksittäinen kuluttaja on voimaton, mutta ryhmä voi jo neuvotella

Kuluttaminen on nähty pitkään yhtenä yksilön tapana vaikuttaa ympäröivään maailmaan. Erityisesti boikotit sopivat vihreään kulutuskritiikkiin. Voiko käänteinen boikotti eli kulutuksen lisääminen olla ympäristöystävällinen tapa toimia vai vain oman kulutusjanon tyydyttämistä? [lue lisää »]

Julkaistu Rönsyssä 26.9.08

Lähivuosina on uutisoitu useista talonvaltauksista. Mistä ilmiössä on kyse ja keitä valtaajat ovat? Miksi tyhjillään seisovia taloja ei saisi ottaa käyttöön?

Seison elokuun viimassa kansanedustaja, nuorisolautakunnan puheenjohtaja Johanna Sumuvuoren sekä ViNOn pääsihteeri, talonvaltaaja Jehki Härkösen kanssa. Aidan takana on helsinkiläinen tyhjä telakkarakennus, joka vallattiin 12 päiväksi viime vuoden kesäkuussa. Savupiipussa lukee vankoin kirjaimin ”vapaus”.

Johanna on vanha ”oranssilainen” – hän on asunut taloja vallanneen ja kunnostaneen Oranssin asunnossa. Toisaalta hän on nuorisolautakunnassa päättänyt nuorisoasiainkeskuksen tuesta Helsingin valtauksille. Jehki on osallistunut aktiivisesti valtauksiin koko 2000-luvun.

”Lähdin mukaan, koska talon valtaamiset olivat osa globalisaatiokriittistä liikettä”, hän toteaa. Nykyisin kahden lapsen isä keskittyy toimimaan valtaajien neuvottelijana virkakoneistoon päin. Johanna kutsuu Jehkin urakehitystä pilke silmäkulmassa vallan valtaamiseksi. [lue lisää »]

Julkaistu Rönsyssä 26.9.08

Suomen ydinvoimainnostus vaikeuttaa muiden maiden vihreiden kamppailua ydinenergiaa vastaan. Tarvitaan voimakkaampaa globaalia vihreää yhteistyötä. Vuonna 1996 perustettu Taiwanin vihreä puolue taistelee maan neljättä ydinvoimalaa vastaan.

Taiwanilaiset keskittyvät aasialaisilleten vihreille tyypilliseen tapaan ympäristökysymyksiin: ilmastonmuutokseen, energiapolitiikkaan ja eläinten oikeuksiin. 150 jäsenen puolue on onnistunut omien sanojensa mukaan esimerkiksi estämään Suhuan valtatien rakentamisen.

Tehtävää riittää, sillä Taiwanin hiilidioksidipäästöt per henki ovat maailman kolmanneksi suurimmat ja ne ovat kasvaneet vuosina 1990–2005 128 prosenttia. Maan kansainvälinen epäselvä kansainvälinen asema haittaa sitovien sopimusten tekemistä. Vihreätkin välttelevät kommentoimasta suhteita Kiinaan.

Laura Nordström
Kirjoittaja haastatteli taiwanilaisia vihreitä Global Greens -konferenssissa Brasiliassa.

Julkaistu Rönsyssä 26.9.08

Miten voi olla, että päällimmäinen tunteemme tätä kirjoittaessa ei ole
ahdistus? Syyt tuskastua eivät näytä loppuvan äkkiä kesken. Esimerkiksi
ilmastonmuutos, kehitysmaiden ruokakriisi ja oman porvarihallituksemme
verospedeilyt eivät näytä ehtymisen merkkejä.

Ahdistusta lievittää ajatus siitä, että ongelmat ovat ratkaistavissa,
jos lujaa poliittista tahtoa löytyy. Toisekseen tuota tahtoa voi pyrkiä
itse kerryttämään — ja se voi olla hauskaa. [lue lisää »]

Julkaistu ViNOn edustajistovaalilehdessä syksyllä 2007

Maksuton opiskelu on yhteiskuntamme kivijalka. Se antaa kaikille mahdollisuuden kouluttautua perhetaustasta tai varallisuudesta riippumatta. Vaikka maksuttomuus yksin ei vielä takaa tasa-arvon toteutumista, asettaa sen vastakohta opintojen maksullisuus ihmiset eriarvoiseen asemaan. Tutkintoon johtava korkeakouluopetus tulee edelleen säilyttää kaikille maksuttomana.

Maksuttomuuden periaate on Suomessa vaarassa, sillä opiskelijoiden pettymykseksi hallitusohjelmassa linjataan, että ”käynnistetään kokeilu, jossa yliopistot ja korkeakoulut voivat hakea yksittäisille maisteriohjelmille lupaa kerätä maksua EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Kokeiluun kuuluu stipendijärjestelmä ulkomaisille vähävaraisille opiskelijoille. Kokeilun tulokset arvioidaan ennen järjestelmän muutoksia.” [lue lisää »]

Julkaistu ViNOn vaalilehdessä alkuvuonna 2007

Opintotukilain mukaan opintotuen myöntämisen edellytyksinä ovat oppilaitokseen hyväksyminen, opintojen päätoiminen harjoittaminen ja opinnoissa edistyminen sekä taloudellisen tuen tarve. Tämä on kuitenkin ristiriidassa todellisuuden kanssa, sillä nykyisellään opintoraha (korkea-asteella 259,01 €/kk kuukaudessa ja toisella asteella 21,86 – 213,60 €/kk ) ja asumislisä enimmillään 201,6 €/kk) eivät yleensä riitä rahoittamaan päätoimista opiskelua. Tämän vuoksi myös taloudellisen tuen tarpeen käsite on hämärtynyt. Toivottavasti opintorahan jälkeenjääneisyydellä ei haluta viestittää sitä, että ”kellä on rahaa, on mahdollisuus hankkia tietoa”?

Korkeakouluopiskelijoiden opintorahaa ei ole korotettu ennenkuulumattoman pitkään aikaan, 15 vuoteen. Tänä aikana sen reaaliarvo on laskenut 20 prosenttia suhteessa elinkustannusten nousuun. Koska riittävä opintotuki on välttämätön edellytys sille, että kaikilla nuorilla on sosiaalisesta taustastaan riippumatta mahdollisuus opiskella tehokkaasti kykyjensä mukaisesti, on opintorahaa nostettava vähintään 15 prosenttia 1.1.2008 lähtien. On periaatteellinen kysymys, halutaanko Suomeen koulutuksellista tasa-arvoa ja aidosti maksutonta koulutusta. [lue lisää »]

Julkaistu Raastimessa syksyllä 2006

”Ettekö te tiedä, miten lapsia tehdään?” kysyy www.lakko.orgin keskuslakkotoimikunta valtiovallalta ja miesvaltaisten alojen työnantajapuolelta. Vihreiden nuorten lastentekolakon luvataan kestävän, kunnes vanhemmuuden kustannusten jakamiseksi on tehty konkreettisia toimia.

Paljon puhuttu prekarisaatio koskettaa erityisesti nuoria naisia. Heidät koetaan epävarmoiksi työntekijöiksi, sillä naisten pelätään heti töihin päästyään saavan lapsia ja tuovan näin työnantajalle lisäkustannuksia. Perheenlisäys aiheuttaa työnantajalle noin 10 000 euron kustannukset. Tämä on osasyynä siihen, että pätkätyöt kasaantuvat nuorille naisille. [lue lisää »]

Julkaistu Kronikassa keväällä 2006

Historianopiskelijat ovat tänä vuonna hyvin edustettuina HYYn hallituksessa, sillä mukana on kaksi kronoslaista: allekirjoittanut HYYn Vihreistä ja Katariina Styrman ainejärjestöistä (HYAL). Vastuullani ovat opiskelijoiden toimeentulo, asuminen ja ateriatuki. Sosiaalipoliittisen työsarkani lisäksi huolehdin sukukansa-asioista, mikä tarkoittaa lähinnä valiokunnan kanssa keräysvarojen myöntämistä eri projekteihin suomalais-ugrilaisten kielten ja –kulttuurien säilyttämiseksi. [lue lisää »]