Ajatukseni
Valinnoilla on väliä
Ajatukset osion alta löydät arvoni, tavoitteitani, onnistumisiani ja ideoita vapaaseen käyttöön. Kirjoitukset-kohdan alla on lehti- ja mielipidekirjoituksiani ja kannanottoja.
Avainkokemuksia
Kimmokkeeni maailman pelastamiselle oli yläasteella näkemäni dokumentti ”Kalkkunan joulukiireet”, joka teki minusta kasvissyöjän. Lähimpänä sydäntäni ovat olleet eläinten oikeudet, epäkaupallinen julkinen tila ja pyöräilyn edistäminen. Pidin pitkään tärkeänä sitä, että toimin nimenomaan vihreässä liikkeessä. Puolueeseen liittyminen oli iso askel, jonka tein, koska uskon Vihreiden voivan haastaa niin sanotun vanhan politiikan.
Alle parikymppisenä ensimmäisillä pitkillä matkoillani Euroopan ulkopuolelle kohtasin toisenlaisen maailman, minkä jälkeen palo vaikuttaa globaalin politiikan muodostumiseen ei ole sammunut. Toivoisin, että tulevaisuudessa rajojen merkitys madaltuisi, hallittu globalisaatio jakaisi resurssit tasa-arvoisemmin ja saavuttaisimme globaalin demokratian. Tässä kaikessa esimerkiksi Suomi ja EU voivat olla aktiivisia. Turvallisuuskysymyksiin toivoisin laaja-alaisempaa otetta: esimerkiksi köyhyyden ja ympäristöongelmien aiheuttamat uhat tulisi ottaa hyvin vakavasti.
Toimintaani ja onnistumisiani
Eniten olen toiminut opiskelijoihin ja opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Erityisesti olen perehtynyt opiskelijoiden toimeentuloon ja asumiseen. Puolitoista vuotta olin suorastaan naimisissa opintorahan korotuksen kampanjan kanssa (Nouse jo), mikä tuotti tuloksia. Vihdoin mielenosoituskylttien maalaamisen, opintorahalimbon, kannanottojen rustauksen, päättäjien taivuttelun ja asuntoautosta hallitusneuvottelujen vahtimisen jälkeen opintorahaa vihdoin korotettiin 1.8.2008.
Muita onnistumisia ovat olleet esimerkiksi opiskelija-asuntojen rakentamisen valtion tuen kasvattaminen ja Helsingin suunnitelmat rakentaa 100 opiskelija-asuntoa vuodessa. Missään nimessä minua ei voi yksin näistä saavutuksista kiittää, mutta monta työtuntiani näihin on uhrattu. Helsingin yliopiston ylioppilaskunnassa onnistuimme vuonna 2006 muun muassa puolustamaan asunnottomia ja tekemään HYYstä Setan kannatusjäsenen (lisää onnistumisia).
Paljon olen myös puolustanut maksutonta koulutusta. Lukukausimaksut romuttaisivat tasa-arvoiset mahdollisuudet kouluttautua, mikä on mielestäni väärin. Olemme esimerkiksi ViNOssa luoneet mahtavan kampanjan, jonka tavoitteena on turvata korkeakoulutuksen maksuttomuus kirjaamalla se perustuslakiin.
Mielestäni opiskelijoita ei voi mitenkään erottaa muusta yhteiskunnasta, joten olen pitänyt tärkeänä toimia opiskelijajärjestöissä myös muiden kuin suoraan opiskelijoihin liittyvien asioiden puolesta. Olen muun muassa järjestänyt muiden kanssa seminaarin suomalais-ugrilaisten kansojen oikeuksista Venäjällä, kannustanut reilujen tuotteiden käyttöön opiskelijaruokailussa ja vastannut Suomen ylioppilaskuntien liiton kehitysyhteistyöstä.
Elämä ei kuitenkaan onneksi ole vain opiskelijapolitiikkaa. Tänä vuonna olen pohtinut erityisesti demokratian vahvistamista, julkisten tilojen käyttöä ja joukkoliikenteen tekemistä edullisemmaksi. Onnistuimme Vihreissä nuorissa ja opiskelijoissa muiden kanssa yhteistyössä saamaan Vihreissä läpi aloitteen, jonka mukaan vuonna 2009 tuli uudesta puolueen puheenjohtajasta järjestetää neuvoa-antava jäsenäänestys, jos kisassa olisi ollut mukana usea ehdokas.
Arvoni
Päätökset politiikassa ja arkipäiväisessä elämässä perustuvat aina arvoihin. Minun arvojani ovat tasa-arvo, ekologisuus ja suvaitsevaisuus. Ne näkyvät arkipäivässäni monin eri tavoin: ekologisuutta edistän kasvissyönnillä ja pyöräilyllä. En halua syrjiä ketään heidän ominaisuuksiensa perusteella. Toivoisinkin esimerkiksi, ettei sukupuoli määrittäisi ihmisiä nykyiseen tapaan voimakkaasti, vaan lähetyisimme toisiamme yksilöinä. Olen siis feministi. Tasa-arvo minulle merkitsee sitä, että emme lähesty ihmisiä vain oman onnensa seppinä. Kaikilla on erilaiset taustat ja meidän tehtävä on taata, etteivät nämä taustat ole este, vaan rikkaus. Tasa-arvo tarkoittaa myös sitä, että maailmankaupan ja -hallinnan rakenteet tulee uudistaa siten, että niin sanotulla kolmannella maailmalla on yhtäläiset mahdollisuudet toimia omien tavoitteidensa puolesta. Tarvitsemme globaalia oikeudenmukaisuutta.
Alas yksisilmäisyys! Lopuksi kaikkein tärkeimpänä pidän Foucault’n hengessä sitä, että aina välillä pysähtyy pohtimaan omia ajatuksiaan ja niiden juuriaan. Ovatko minun uskomukseni sittenkään lopullinen totuus ja voisinko kenties oppia uutta?