MTV3:n vaalikonevastaukset

2. Kuntavaalit ovat yksittäiselle ihmiselle tärkeämmät kuin eduskuntavaalit.

KYLLÄ

Kuntavaaleissa päätetään siitä, miten kaupunkilaisille läheisiä palveluja, kuten perusopetusta, päivähoitoa, joukkoliikennettä ja terveydenhuoltoa käytännössä kehitetään. Siksi kaupunginvaltuustoon valituilla ihmisillä on usein yksittäisen ihmisen arjelle enemmän vaikutusta kuin kansanedustajilla, joiden päätöksillä on toki myös paljon merkitystä.

3. 3. Kuntien johtoon tulisi valita pormestarit suoralla kansanvaalilla.

KYLLÄ

Suoralla kansanvaalilla valtuustokaudeksi kerrallaan valittu pormestari tekisi kunnan johtamisen demokraattisemmaksi. Kun pormestarin tehtävät ovat katkolla neljän vuoden välein, vahvistuu Helsinkiä johtavan ihmisen poliittinen vastuu.

4. Kunnissa tulisi olla hallitus ja oppositio samaan tapaan kuin valtakunnan tasolla eduskunnassa.

EI

Koska kaupunginvaltuutetut tekevät kaupunkipolitiikkaa vain osa-aikaisesti, olisi oppositio varsin hampaaton. Minulla on myös hyvä kokemus Euroopan parlamentista, jossa hallitus-oppositio -asetelmaa ei ole. Siellä edustajat voivat seistä paremmin aina aidosti oman mielipiteensä takana.

Kuntani talous

5. Kuntaliitokset ovat hyvä ratkaisu kuntien taloudelliseen ahdinkoon.

OSITTAIN SAMAA MIELTÄ

Pääkaupunkiseudun kuntaliitoksen syyt ovat ensisijaisesti alueiden eriarvoistumisen lopettaminen ja yhteistyön tuomat hyödyt. Yhteinen pääkaupunkiseudun kunta kuitenkin ehkäisisi myös verokilpailua ja toisi säästöjä hallinnossa.

6. Olen valmis kuntaliitokseen/-liitoksiin oman kuntani kohdalla.

KYLLÄ

Pääkaupunkiseudun kunnat kannattaa yhdistää siten, että esimerkiksi yleistasoisesta kaavoituksesta, asuntopolitiikasta, joukkoliikenteestä ja erikoissairaanhoidosta päätettäisiin yli nykyisten kuntarajojen. Näin ehkäistään verokilpailua, saadaan säästöjä ja ehkäistään alueiden ja ihmisten eriarvoistumista. Samalla on kuitenkin vahvistettava lähidemokratiaa tekemällä osa päätöksistä nykyisiä kaupunkeja pienemmillä alueilla.

7. On parempi turvata kuntien palvelut verotuloilla kuin keventää kunnallisverotusta.

KYLLÄ

Julkiset palvelut ovat erittäin tärkeitä kuntalaisille ja niiden toimivuus ja laatu on säilytettävä verotuloilla. Kunnallisveron keventäminen vie pois resursseja tästä.

8. Kunnallisveroani voidaan korottaa jotta palvelut saadaan hoidetuiksi.

Osittain KYLLÄ. En korottaisi kunnallisveroa ellei pakko, mutta veronkorotus on parempi kuin palveluista leikkaaminen. Helsinki voi kuitenkin käyttää muitakin keinoja palveluiden rahoittamiseen, kuten maltillinen velanotto, säästäminen kuntaliitoksella ja sähköisillä palveluilla, kiinteistöveron korotus ja valtionosuuksien korotus.

9. Kunnassani kunnallisvero on liian korkea

EI

Tärkeintä on huolehtia julkisten palveluiden saatavuudesta ja laadusta. Verotulot ovat avainasemassa tässä.

Kuntani palvelut

10. Kunnallani ei ole varaa huolehtia asianmukaisesti iäkkäistä ihmisistä.

EI

Kaikki ansaitsevat hyvän vanhuuden. Seniorien asuminen on järjestettävä niin, että hoivan lisäksi ympärillä on viihtyisä ympäristö, seuraa ja omaa rauhaa. Kotona on voitava asua niin kauan kuin se on mahdollista.

11. Kunnassani pitää nykyistä enemmän yksityistää kunnallisia palveluja.

EI

Palvelut kannattaa tuottaa ensisijaisesti julkisesti, koska omaan tuotantoon voidaan vaikuttaa enemmän kuin ulkoisesti hankittuun. Ulkoistamisen riski on tempoilevuus (jos palveluntuottaja lopettaa toimintansa tai ei vaikka pärjää kunnan tarjouskilpailussa). Kaupungin kannattaa tuottaa peruskysyntää vastaavan määrän palveluja itse, ja ostaa kysynnän ylittäessä palveluja ulkopuolelta. Pääasia on, että palvelut ovat toimivia eivätkä kaupungin kustannukset tai palveluiden laatu kehity negatiivisesti ulkoistamisessa. Erityisesti peruspalvelujen, tulee olla ensisijaisesti omaa tuotantoa.

12. Yksityiset terveyspalvelut ovat tasokkaampia kuin kuntani julkiset terveydenhoitopalvelut

Osittain EI.

Julkisella puolella ongelma ei ole niinkään laatu, vaan liian pitkät jonot. Julkinen terveydenhuolto on saatava kuntoon, sillä terveyserot ovat kasvaneet liikaa.

13. Palvelujen turvaamiseksi olen valmis palvelumaksujen korottamiseen.

EI

Palvelujen saatavuutta ei pidä heikentää liian korkeilla maksuilla. Helsingissä on juuri päätetty luopua terveyskeskusmaksuista, mikä on hyvä asia, sillä se on yksi tapa kaventaa terveyseroja, kun kynnys hakeutua terveysasemalle madaltuu.

14. Kannatan kaikille maksutonta kunnallista lasten päivähoitoa tulorajoista riippumatta.

Osittain KYLLÄ

Kaikilla pitää olla mahdollisuus saada lapsensa päivähoitoon lähelle kotia. Kaikista maksuista luopuminen kerralla olisi tässä taloustilanteessa vaikeaa, joten maksuttomuuden voisi toteuttaa asteittain.

15. Kunnassani on panostettu liikaa urheilu- ja/tai kulttuurirakentamiseen.

EI

Guggenheimin kuoppaaminen ei saa merkitä taiteeseen ja kulttuuriin investoinnin unohtamista. Helsingin tulee panostaa kunnolla Helsingin kaupungin taidemuseoon ja rakentaa sille arkkitehtuurisesti kunnianhimoinen tila, johon voitaisiin luoda eri aloja yhdistävä inspiroiva taiteen keskus.

Urheilupuolella riittää myös tehtävää. Esimerkiksi jalkapalloilulle ei riitä harjoituskenttiä kaikissa kaupunginosissa.

16. Kirjastopalvelujen täytyy säilyä maksuttomina.

KYLLÄ

Maksuton kirjastolaitos on yksi hienoimpia asioitamme.

17. Koulujen iltapäiväkerhot on tehtävä pakollisiksi ja maksuttomiksi.

KYLLÄ

Jotta pienimpien koululaisten ei tarvitsisi olla yksin kotona iltapäivällä vanhempien työskennellessä, tulee koulun järjestää iltapäivätoimintaa. Pakollisuudella en viittaa pakkoon käydä iltapäiväkerhossa, vaan sen järjestämisvelvoitteeseen.

18. Koulujen opetusryhmäkoot tulee rajoittaa alle 30 oppilaaseen.

KYLLÄ

Koululuokat eivät saa olla liian isoja, jotta oppimiseen voi keskittyä. Mitä nuoremmat oppilaat, sitä pienempiä (lähemmäs kahtakymmentä kuin kolmekymmentä oppilasta) luokkien pitäisi olla.

19. Kuntani on turvallinen paikka elää.

KYLLÄ

Turvallisuuteen voi vaikuttaa monin tavoin aina eriarvoisuutta vähentävästä politiikasta kaupunkisuunnitteluun, joka luo elävää kaupunkia. Ehkä turvattomimmaksi koen itseni välillä liikenteen seassa pyöräillessäni. Hämeentielle on ehdottomasti saatava pyöräkaista!

20. Kuntani tarjoaa minulle riittävän ammatillisen ja harrastuksellisen kehittymismahdollisuuden. Olen tyytyväinen täällä.

KYLLÄ

Helsinki pystyy esimerkiksi liikuntapolitiikalla pitämään huolta, että kaikilla on myös varaa harrastaa. Kaupunki voi myös toimia esimerkillisenä työnantajana, joka palkkaa vaikeammin työllistyviä, kuten maahanmuuttajia.

21. Kunnassani on liikaa maahanmuuttajia.

EI

Globaalisti solidaarisessa Helsingissä on tilaa kaikille. Se on avoin muualta tuleville asukkailleen. Kaupunki, joka kohtelee maahanmuuttajia hyvin ja tasavertaisina yhteisön jäseninä, kohtelee varmasti hyvin myös muita asukkaitaan. Vanheneva Suomi tarvitsee maahanmuuttoa, mutta toisaalta maahanmuuttajia ei tule kohdella vain työvoimana. Monikulttuurisuus ja kansainvälisyys rikastavat kaikkien kaupunkilaisten elämää.

22. Maahanmuuttajia olisi hyvä olla tasaisesti kaikkialla Suomessa.

KYLLÄ (MUTTA EI VOI PAKOTTAA), hmm, tämä vaikea kysymys vastata kyllä/ei

Samalla tavalla kuin yksittäisessä kaupungissa on hyvä, että eri alueet ovat monimuotoisia. Ketään ei voi tietysti pakottaa asumaan jossain tietyssä paikassa. On myös ymmärrettävä, että suuremmissa kaupungeissa saattaa löytyä maahanmuuttajille parempia työllisyysmahdollisuuksia.

23. Ympäristön suojelua koskevia määräyksiä ja tavoitteita on noudatettava kunnan taloudellisesta tilanteesta riippumatta.

KYLLÄ

Vihreä Helsinki ajattelee tulevaisuutta: luontoa ja ilmastoa suojellaan vaalien välilläkin, jotta emme tuhoa nykyisten ja tulevien eläinten ja ihmisten elinmahdollisuuksia.

24. Olen huolissani lasten koulunkäynnin ja sivistymisen tasosta kunnassani.

KYLLÄ

Olen huolissani koulujen erojen kasvusta. Meidän on säilytettävä yhdenvertainen koulumme. En kaipaa huippuperuskouluja. Opetuksen tulee olla tasalaatuista kaikkialla. Siksi erityistukea tarvitsevien koulujen on saatava lisää rahaa. Tämä on todellisuudessa säästöä.

Kouluissa on muun muassa satsattava opintojen ohjaukseen, jotta ihmiset löytävät itselleen mielekkään tien elämässä. Yhtään nuorta ei saisi päästää syrjäytymään.

Lue lisää kouluista: https://www.lauranordstrom.fi/2012/08/28/yhdenvertainen-koulu/

25. Opettajien tulisi saada käyttää fyysistä voimaa kurin palauttamiseksi, muutenkin kuin uhkaavissa tilanteissa tai oppilaan poistamiseksi luokasta.

EI

Perusarvot

26. Pidän vapaa-aikaa ja perhettä työuraa tärkeämpänä.

KYLLÄ

Vauvan syntymä on viimeistään pannut asiat tärkeysjärjestykseen.

 27. Uskon Jumalaan tai korkeampaan voimaan.

Eos

Tämä ei varsinaisesti kuulu vaalikoneissa vastattavaksi

28. Koulujen joulujuhlissa ja päättäjäisissä pitää saada laulaa uskonnollisia lauluja (Enkeli taivaan, suvivirsi, jne.) ja esittää uskonnollisia kuvaelmia.

Osittain KYLLÄ

Koulujen uskontotunnit on korvattava yleisellä katsomustieteellä, jossa opetettaisiin tietoa kaikista maailman uskonnoista ja niiden vuoropuhelusta. Koulujen juhlissa voitaisiin myös ammentaa eri uskonnollisista perinteitä ja laulaa eri uskontokuntien lauluja.

Harrastukset

29. Harrastan liikuntaa

KYLLÄ

Harrastan taijia, afrikkalaista tanssia, joogaa (tällä hetkellä vauvan kanssa), ratsastusta ja lumilautailua.

30. Luen kirjallisuutta

KYLLÄ

31. Pelaan tietokone- tai konsolipelejä

EI

Lapsuuden Nintemdo-pelit riittivät hetkeksi minulle.

32. Viihdyn ulkona ravintoloissa ja baareissa

KYLLÄ

33. Käyn lavatansseissa

EI

34. Käyn teatterissa

KYLLÄ

35. Käyn oopperassa

KYLLÄ

36. Sosiaalinen media on tärkeä osa elämääni.

KYLLÄ

¨37. Todellisuuden ja elämän hallinta on nykyisin yhä vaikeampaa.
jokseenkin samaa mieltä.

Annettujen totuuksien aika alkaa olla ohi. Tiedon määrä ja tahti on kasvanut niin paljon, että kokonaisuuksien hallinta on vaikeampaa. Tämä saatttaa näkyä rasitteena myös työelämässä.

38. Holhoaminen on mennyt liian pitkälle.

Ihmisten pitää myös kantaa vastuu itsestään.
Eri mieltä.
 Jokaisella on toki vastuu itsestään, mutta yhteiskunnan tehtävä on luoda rakenteet, jotka eivät vain estä toimimasta, vaan myös auttavat ihmisiä menemään eteenpäin.

39. Uskon ydinperheeseen.
hieman Täysi eri mieltä.

Vaikka itse elänkin ydinperheessä, en halua, että se on kaikkea toimintaa määrittävä normi, josta poikkeaminen ei ole sallittua.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *