Vastaukset HS:n vaalikoneeseen

Kuntaliitoskeskustelu on käynyt tämän hallituskauden aikana kuumana. Mikä olisi helsinkiläisen kannalta paras vaihtoehto?

Valitsin: Liitos Espoon, Kauniaisen, Sipoon ja Vantaan kanssa

Pääkaupunkiseudun kunnat kannattaa yhdistää siten, että esimerkiksi yleistasoisesta kaavoituksesta, asuntopolitiikasta, joukkoliikenteestä ja erikoissairaanhoidosta päätettäisiin yli nykyisten kuntarajojen. Näin ehkäistään verokilpailua, saadaan säästöjä ja ehkäistään alueiden ja ihmisten eriarvoistumista. Samalla on kuitenkin vahvistettava lähidemokratiaa tekemällä osa päätöksistä nykyisiä kaupunkeja pienemmillä alueilla. Yhdistämisestä voisi järjestää kansanäänestyksen. Sipoon ei ole välttämätöntä kuulua yhdistymiseen. Olen valmis myös pohtimaan laajempaa liitosta.

Mitä mieltä olet väittämästä: Helsingissä pitäisi ottaa käyttöön niin sanottu pormestarimalli, jossa kaupungin johtajisto koostuisi valtuustokaudeksi valituista poliitikoista.

Täysin samaa mieltä

Suoralla kansanvaalilla valtuustokaudeksi kerrallaan valittu pormestari tekisi kunnan johtamisen demokraattisemmaksi. Kun pormestarin tehtävät ovat katkolla neljän vuoden välein, vahvistuu Helsinkiä johtavan ihmisen poliittinen vastuu.

Helsinki nosti vuodeksi 2011 kuntaveronsa 18,5 prosenttiin. Kaupungin taloustilanne oli kuitenkin viime vuonna odotettua parempi ja tulos 280 miljoonaa ylijäämäinen. Mitä kaupungin pitäisi ensisijaisesti tehdä? Valitse yksi vaihtoehto.

Valitsin: Käyttää ylijäämä koulujen peruskorjausten kaltaisiin investointeihin.

Helsingissä on vielä paljon parannettavaa, joten ylijäämälle on käyttöä, kuten homekoulujen korjaus, lähipalveluiden sekä joukkoliikenteen saatavuuden ja laadun parantaminen, pyöräkaistojen rakentaminen ja maahanmuuttajien kielikoulutuksen lisääminen. Ylijäämää kannattaa kuitenkin käyttää myös velanoton hillitsemiseen, sillä tämä vähentää tulevien vuosien menojen määrää ja veronkorotuspaineita.

Uudenmaan kuntien enemmistö kannattaa noin 14 kunnan yhteishallinnon selvittämistä. Millainen kuntien metropolialueesta pitäisi tehdä?

Valitsin: Valta maankäytössä, asumisessa ja liikenteessä on siirrettävä metropolille. Sille on annettava verotusoikeus.

Pääkaupunkiseudun kunnat kannattaa yhdistää siten, että esimerkiksi yleistasoisesta kaavoituksesta, asuntopolitiikasta, joukkoliikenteestä ja erikoissairaanhoidosta päätettäisiin yli nykyisten kuntarajojen. Näin ehkäistään verokilpailua, saadaan säästöjä ja ehkäistään alueiden ja ihmisten eriarvoistumista. Samalla on kuitenkin vahvistettava lähidemokratiaa tekemällä osa päätöksistä nykyisiä kaupunkeja pienemmillä alueilla. Yhdistämisestä voisi järjestää kansanäänestyksen.

Kaupunginhallitus päätti toukokuussa kaataa Helsinkiin kaavaillun Guggenheimin taidemuseon. Mitä tyhjäksi jääneelle Katajanokan tontille pitäisi mielestäsi tehdä?

Valitsin: Tontille pitäisi rakentaa Helsingin uusi taidemuseo.

Guggenheimin kuoppaaminen ei saa merkitä taiteeseen ja kulttuuriin investoinnin unohtamista. Helsingin tulee panostaa kunnolla Helsingin kaupungin taidemuseoon ja rakentaa sille arkkitehtuurisesti kunnianhimoinen tila, johon voitaisiin luoda eri aloja yhdistävä inspiroiva taiteen keskus. Katajanokan tontti sopisi tähän. Tontille voisi toki tulla väliaikaisesti ja myös rakennuksen valmistuttua muutakin hauskaa tekemistä, kuten vaikkapa pingispöytiä.

Terveyskeskusmaksun poistaminen aiheuttaisi Helsingille noin 4 miljoonan vuosittaiset lisäkustannukset. Mitä mieltä olet väittämästä: terveyskeskusmaksu pitäisi poistaa.

Täysin samaa mieltä

Terveyskeskusmaksut on jo päätetty vihreiden ja sosiaalidemokraattien ansiosta poistaa ensi vuoden alusta lähtien. Tästä päätöksestä on pidettävä kiinni, sillä se edistää kaikkien mahdollisuutta käyttää terveydenhoitoa.

Hintasäännellyn Hitas-asuntojärjestelmän tarkoitus on tarjota kohtuuhintaisia omistusasuntoja ja myös valvoa, että asunnot pysyvät kohtuuhintaisina. Mitä mieltä olet väittämästä: Hitas-järjestelmä pitäisi purkaa.

Jokseenkin eri mieltä

Asumisen hinta on karannut Helsingissä käsistä. Tarvitaan lisää kohtuhintaisia asuntoja ja Hitas-järjestelmä on tässä yksi mahdollisuus. Järjestelmässä on kuitenkin vikoja, joten on selvitettävä, miten sitä voisi kehittää.

Helsinkiin kaavaillaan runsaasti korkeita rakennuksia eli niin sanottuja tornitaloja. Torneja on suunnitteilla esimerkiksi Kalasatamaan, Pasilaan ja Jätkäsaareen. Minne torneja voisi mielestäsi rakentaa?

Valitsin: Periaatteessa minne vain eli myös nykyisen kantakaupungin läheisyyteen.

Yksittäiset tornit auttavat kaupungin tiivistämisessä, mikä on tärkeää ilmastonäkökulmasta. Tornien pitää kuitenkin istua maisemaan ja niiden tulee edustaa kunnianhimoista arkkitehtuuria, jolloin ne voivat toimia edustavina maamerkkeinä. Myös ensimmäisten kerrosta pitää olla viihtyisiä, jotta ne elävöittävät katukuvaa.

Helsingin Energian tavoitteena on leikata päästöjään viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä. Mikä seuraavista kuvaa parhaiten asennoitumistasi tavoitteeseen?

Valitsin: Päästöjä on vähennettävä, vaikka se nostaisi Helsingin Energian tuottaman sähkön hintaa reilustikin.

Päästöjä on yksinkertaisesti leikattava, jotta voimme säilyttää maapallomme. Kaupunkilaisia on autettava energian säästämisessä, jolloin sähkölaskut pienevät. Erittäin korkeat hinnannousut pitää korvata kaikkein pienituloisimille, jotta kukaan ei joudu pulaan.

Kannatatko ruuhkamaksua Helsinkiin?

Kyllä

On tärkeää vähentää autoilua, jotta hiilidioksidipäästöt saadaan laskuun ja kaupungista vapautuu tilaa kevyelle liikenteelle ja joukkoliikenteelle. Ruuhkamaksun maksamisesta korvauksena voisi saada joukkoliikennelipun, mikä kannustaisi käyttämään joukkoliikennettä. Paras malli (eli autoilua eniten vähentävä) on selvitettävä kunnolla. Ajokilometrien perusteella kerättävä maksu voisi olla paras tapa kerätä ruuhkamaksuja.

Kaupunginvaltuusto lyttäsi kesäkuussa Vallilanlaakson joukkoliikennekadun. Mitä pitkään valmistellulle hankkeelle pitäisi mielestäsi tulevalla valtuustokaudella tehdä?

Valitsin: Hankkeen valmistelu pitää käynnistää uudelleen niin, että alueen vanhaan ratapohjaan luodaan maisemoitu ratikkareitti.

Esitetty katu olisi lohkaissut tärkeän osan virkistysaluetta, joten on hyvä, että hanke kaatui. Poikittaista joukkoliikennettä on kuitenkin vahvistettava, joten nyt on mahdollisuus selvittää rauhassa eri vaihtoehtoja ottaen huomioon ELY-keskuksen ja asukkaiden mielipiteet.

Mitä mieltä olet väittämästä: Hämeentielle pitäisi rakentaa polkupyöräväylä, vaikka tila otettaisiin pois autoilijoilta.

Täysin samaa mieltä

Hämeentiellä joutuu pyöräilemään henkensä edestä, joten asia pitäisi saada pikaisesti kuntoon. Nykyisin täytyy usein kiertää Sörnäisten rantatien kautta, mikä tekee ison mutkan.

Opetusviraston tilastojen mukaan joillain Helsingin alueilla lähikoulu kelpaa vain alle puolelle perheistä. Esimerkiksi Roihuvuoressa vain 37 prosenttia alueen lapsista menee lähikouluun. Mitä mieltä olet väittämästä: vanhempien oikeutta valita lasten koulu pitäisi rajoittaa?

Jokseenkin eri mieltä

Koulujen eritytyminen on ongelma. Kannatan kuitenkin yleisestikin mielummin porkkanaa kuin keppiä. Eriytymiseen tulee puuttua satsaamalla kaikkien koulujen opetuksen laatuun (ja sitä kautta maineeseen), jotta niihin hakeuduttaisiin. Jo nyt koulut voivat saada positiivisen diskriminaation rahaa ja tätä tulee jatkaa. Tasa-arvoinen peruskoulu on suomalaisen yhteiskunnan peruspilari, josta ei voi tinkiä. En kaipaa huippuperuskouluja, vaan mielekkäitä mahdollisuuksia painotuksiin lähikouluissa. Olen itse käynyt kielikoulun ja soisin tällaisen valinnaisuuden säilyvän. Lisää kouluista: https://www.lauranordstrom.fi/2012/08/28/yhdenvertainen-koulu/

Helsingin väestöstä noin 10 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia. Mitä mieltä olet väittämästä: Helsinki on onnistunut maahanmuuttajien kotouttamisessa.

Jokseenkin eri mieltä

Ehkä verrattuna Pariisin kaltaisiin maahanmuuttajalähiöihin olemme onnistuneet kotouttamisessa. Kuitenkin edelleen maahanmuuttajat ja muut pysyvät liikaa omissa ryhmissään, joten paljon olisi tehtävää vuorovaikutuksen lisäämisessä. Kotouttamiseen tarvitaan lisää resursseja. Kielikoulutus on tässä avainasemassa. Oleellisinta on taata nopea pääsy koulutukseen, pienet ja kohdennetut ryhmät, tarpeeksi pitkään kestävä koulutus ja mahdollisuus kielen käyttämiseen.

Maahanmuuton viisi teesiäni: https://www.lauranordstrom.fi/2012/09/12/maahanmuuton-viisi-teesia/

Pitäisikö maahanmuuttajalasten osuudelle koululuokasta olla kiintiöt?

Ei

Kannatan rajoituksen sijaan lisätuen jatkamista päiväkodeille ja kouluille, joissa on paljon maahanmuuttajia. Myös muun muassa monimuotoisella asuinrakentamisella voidaan vaikuttaa siihen, että maahanmuuttajat jakaantuvat tasaisemmin eri asuinalueille. Joskus keskusteluissa on vastaesityksenä esitetty maahanmuuttajien minimimäärää, mikä on paljon loogisempi ehdotus kotikansainvälistymisen näkökulmasta.

Kotikuntani palveluita tulisi ulkoistaa entistä enemmän yksityisten yritysten tuotettavaksi.

Täysin eri mieltä

Palvelut kannattaa tuottaa ensisijaisesti julkisesti, koska omaan tuotantoon voidaan vaikuttaa enemmän kuin ulkoisesti hankittuun. Ulkoistamisen riski on tempoilevuus (jos palveluntuottaja lopettaa toimintansa tai ei vaikka pärjää kunnan tarjouskilpailussa). Kaupungin kannattaa tuottaa peruskysyntää vastaavan määrän palveluja itse, ja ostaa kysynnän ylittäessä palveluja ulkopuolelta. Pääasia on, että palvelut ovat toimivia eivätkä kaupungin kustannukset tai palveluiden laatu kehity negatiivisesti ulkoistamisessa. Erityisesti peruspalvelujen tulee olla ensisijaisesti omaa tuotantoa.

Jos kunnassani tulee eteen tilanne, jossa on välttämätöntä joko leikata kunnallisia palveluita ja sosiaalietuuksia tai korottaa veroja, veronkorotukset ovat parempi vaihtoehto.

Täysin samaa mieltä

En korottaisi kunnallisveroa ellei pakko, mutta veronkorotus on parempi kuin palveluista leikkaaminen. Helsinki voi kuitenkin käyttää muitakin keinoja palveluiden rahoittamiseen, kuten maltillinen velanotto, säästäminen kuntaliitoksella ja sähköisillä palveluilla, kiinteistöveron korotus ja valtionosuuksien korotus.

Suuret tuloerot ovat hyväksyttäviä, jotta erot ihmisten lahjakkuudessa ja ahkeruudessa voidaan palkita.

Täysin eri mieltä

Tasa-arvon nimissä tuloerot eivät saa kasvaa liian suuriksi. Yhteiskunnassa, jossa tuloerot ovat pienet, on kaikkien parempi elää.

Nykyisen kaltaiset kunnalliset palvelut ja sosiaalietuudet ovat pitemmän päälle liian raskaita julkiselle taloudelle.

Jokseenkin eri mieltä

Suomella on varaa pitää yllä hyviä julkisia palveluja ja sosiaalietuuksia. Rahojen käytössä priorisointi on aina valinta. On kuitenkin totta, että suomalaisten eläköityessä on meillä vastassa enemmän vaikeuksia palvelujen rahoittamisessa. Tähän pitää varautua hyvällä taloudenpidolla, palveluiden kehittämisellä ja maahanmuutolla.

Kotikuntani päätöksenteossa pitää vaalia perinteisiä suomalaisia arvoja.

Jokseenkin eri mieltä

Kysymyksessä jää epäselväksi, mitä tarkoitetaan suomalaisilla arvoilla. Jos tällä tarkoitetaan rehellisyyttä, avoimuutta ja korruption vastustamista, kannatan tietysti tällaisten arvojen kunnioittamista päätöksenteossa. Vastasin kuitenkin ”jokseenkin eri mieltä”, koska kysymyksenasettelu antaa ymmärtää, että päätöksenteossa ei oltaisi avoimia uusille asioille.

Eduskunta hyväksyi vuonna 2009 lain, joka mahdollistaa parisuhteensa rekisteröineille homo- ja lesbopareille perheen sisäisen adoption. Pitäisikö homo- ja lesboparien saada oikeus myös perheen ulkopuoliseen adoptioon?

Täysin samaa mieltä

Kaikki pareja tulee kohdella yhdenvertaisesti.

Jos valtio tarjoaa maahanmuuttajien vastaanottokeskuksen perustamista kotikuntani keskustaan, tarjous pitää hyväksyä.

Täysin samaa mieltä

On parempi, että vastaanottokeskuksessa olevat turvapaikanhakijat eivät ole eristyksissä, vaan muun elämän keskellä.

Kouluissa kohdellaan koululaisia liian lepsusti. Tiukempi kuri tekisi kouluista parempia.

Jokseenkin eri mieltä

Koulujen kuriongelmiin pitää vastata luokkakokoja pienentämällä, jotta opettajilla on paremmin aikaa kohdata oppilaat yksilöinä.

Talouskasvu ja työpaikkojen luominen tulisi asettaa ympäristöasioiden edelle, silloin kun nämä kaksi ovat keskenään ristiriidassa.

Täysin eri mieltä

Kestävä kasvu ja työpaikat ovat toki tärkeitä, mutta ympäristön puolta on pidettävä johdonmukaisesti silloinkin, kun päätökset ovat vaikeita. Ympäristön puolustaminen ei saa jäädä puheen tasolle.

Kaikessa kotikuntani päätöksenteossa pitäisi arvioida vaikutukset ympäristöön ja tarvittaessa luopua ympäristölle haitallisista hankkeista.

Täysin samaa mieltä

Erityisesti kaupungin tekemissä hankinnoissa tulisi kilpailutuksissa asettaa tärkeälle sijalle ympäristökriteerit. Helsingin kokoisella kaupungilla on suurta vaikutusta ilmastonmuutokseen ja ympäristön tilaan.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *