Vastaukset YLE:n vaalikoneeseen

1. Julkisen terveydenhuollon tulisi olla maksutonta.

täysin samaa mieltä

Palvelujen saatavuutta ei pidä heikentää liian korkeilla maksuilla. Helsingissä on juuri päätetty luopua terveyskeskusmaksuista, mikä on hyvä asia, sillä se on yksi tapa kaventaa terveyseroja, kun kynnys hakeutua terveysasemalle madaltuu.

2. Vanhuksilla on oltava lasten päivähoitoon rinnastettava ehdoton oikeus hoitopaikkaan.

jokseenkin samaa mieltä

Kaikki ansaitsevat hyvän vanhuuden. Seniorien asuminen on järjestettävä niin, että hoivan lisäksi ympärillä on viihtyisä ympäristö, seuraa ja omaa rauhaa. Kotona on voitava asua niin kauan kuin se on mahdollista, mutta kun se ei enää ole mahdollista, on oltava oikeus hoitopaikkaan.

3. Kunnallisten terveyspalveluiden yksityistäminen tuo palveluihin tehokkuutta ja säästää kustannuksia.

jokseenkin eri mieltä

Palvelut kannattaa tuottaa ensisijaisesti julkisesti, koska omaan tuotantoon voidaan vaikuttaa enemmän kuin ulkoisesti hankittuun. Ulkoistamisen riski on tempoilevuus (jos palveluntuottaja lopettaa toimintansa tai ei vaikka pärjää kunnan tarjouskilpailussa). Kaupungin kannattaa tuottaa peruskysyntää vastaavan määrän palveluja itse, ja ostaa kysynnän ylittäessä palveluja ulkopuolelta. Pääasia on, että palvelut ovat toimivia eivätkä kaupungin kustannukset tai palveluiden laatu kehity negatiivisesti ulkoistamisessa. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö julkisella puolella olisi parannettavaa ja yksityiseltä puolelta voisi ottaa oppia.

4. Terveyskeskusmaksuja voidaan kunnassani korottaa.

Täysin eri mieltä

Palvelujen saatavuutta ei pidä heikentää liian korkeilla maksuilla. Helsingissä on juuri päätetty luopua terveyskeskusmaksuista, mikä on hyvä asia, sillä se on yksi tapa kaventaa terveyseroja, kun kynnys hakeutua terveysasemalle madaltuu.

5. Jos kotikuntasi saisi suuren rahalahjoituksen peruspalveluiden kehittämiseen, mihin seuraavista raha tulisi ensi sijassa kohdentaa.

Valitsin kaksi vaihtoehtoa:

lasten päivähoitoon

terveyskeskuksiin

Kaikki mainitut kohteet tarvitsisivat lisäresursseja, mutta päivähoidossa on kyse niin pienistä elämänaluista, että toivoisin satsauksen menevän päivähoitopaikkojen lisäämiseen ja ryhmien pienentämiseen. Terveyskeskuksissa jonot ovat kasvaneet, joten laittaisin myös rahaa meidän kaikkien terveyden edistämiseen.

6. Helsinkiin saapuville romanikerjäläisille ei pitäisi järjestää mitään erityispalveluita.

Täysin eri mieltä.

Romanikerjäläisiä on kohdeltava inhimillisesti. Kerjääminen on merkki siitä, että ihminen on avun tarpeessa. He kaipaavat kuitenkin ensisijaisesti peruspalveluita, kuten majoituksen tai lapsien koulunkäyntimahdollisuuden. Olin puheenjohtajana Vihreissä nuorissa ja opiskelijoissa, kun otimme kantaa romanikerjäläisten oikeuksien puolesta jo vuonna 2008.

7. Kouluja voidaan lakkauttaa, jos sillä voidaan vähentää kiinteistökuluja.

Jokseenkin eri mieltä

Koulujen lakkautumiselle pitää olla paremmat perustelut kuin kiinteistökulut.

Ajatuksiani koulusta: https://www.lauranordstrom.fi/2012/08/28/yhdenvertainen-koulu/

8. Ruotsinkielisen kouluverkon uudistus pitäisi valmistella uudelleen.

Jokseenkin eri mieltä

Uudistus on vasta juuri saatu päätökseen, joten en aivan heti valmistelisi sitä uudelleen. Uudistuksessa muutama koulu yhdistettiin, koska lähivuosina perusopetuksen ja lukioiden ruotsinkieliset oppilasmäärät vähenevät jonkun verran. On ikävää, että osa on kokenut uudistuksen huonoksi. Seuraavalla kerralla on kuultava kaupunkilaisia enemmän.

9. Helsinkiläiskouluihin pitäisi asettaa maahanmuuttajakiintiöt koulujen eriarvoistumisen pysäyttämiseksi.

Täysin eri mieltä

Kannatan rajoituksen sijaan lisätuen jatkamista kouluille, joissa on paljon maahanmuuttajia. Myös muun muassa monimuotoisella asuinrakentamisella voidaan vaikuttaa siihen, että maahanmuuttajat jakaantuvat tasaisemmin eri asuinalueille. Joskus keskusteluissa on vastaesityksenä esitetty maahanmuuttajien minimimäärää, mikä on paljon loogisempi ehdotus kotikansainvälistymisen näkökulmasta.

Maahanmuuton viisi teesiäni: https://www.lauranordstrom.fi/2012/09/12/maahanmuuton-viisi-teesia/

10. Oman kuntani tulee ottaa vastaan Suomesta turvapaikan saaneita pakolaisia.

Täysin samaa mieltä

Tämä on kaikkien kuntien velvollisuus. Turvapaikanhakijat tarvitsevat apuamme. Maahanmuuton viisi teesiäni: https://www.lauranordstrom.fi/2012/09/12/maahanmuuton-viisi-teesia/

11. Jos toinen vanhemmista on kotona, perheen oikeutta saada lapsi kunnalliseen päivähoitoon tulee rajoittaa.

Täysin eri mieltä.

Vanhemmat osaavat parhaiten päättää, miten lapsen hoito on järjestettävä. Jos vanhemmat näkevät, että hän tarvitsee päivähoitopaikan, on lapsen edun mukaista, että oikeutta ei rajoiteta.

11. Lasten ja nuorten syrjäytymiseen on kiinnitetty kunnassani aivan liian vähän huomiota.

Jokseenkin samaa mieltä

Uskon, että asia koetaan tärkeäksi, mutta lisää on tehtävä tämän merkittävän asian ratkaisemiseksi. Yhtään lasta ja nuorta ei saisi päästää syrjäytymään. Kouluissa on muun muassa satsattava opintojen ohjaukseen, jotta ihmiset löytävät itselleen mielekkään tien elämässä.

13. Sosiaalihuollon tuensaajaksi pääsee nykyisin liian helposti.

Täysin eri mieltä.

Tosi asiassa esimerkiksi toimeentulotukeen olisi oikeutettuja enemmän ihmisiä kuin hakijoita on.

14. Guggenheim-museohanke pitäisi nostaa uudelleen keskusteluun.

Osittain eri mieltä

Kannatan taiteeseen satsaamista. En vastusta kategorisesti Guggenheimia, mutta prosessi ei ollut tarpeeksi osallistava ja ehdot olivat huonot. Helsingin tulee ennemmin panostaa kunnolla Helsingin kaupungin taidemuseoon ja rakentaa sille arkkitehtuurisesti kunnianhimoinen tila, johon voitaisiin luoda eri aloja yhdistävä inspiroiva taiteen keskus. Guggenheimin kuoppaaminen ei saa merkitä taiteeseen ja kulttuuriin investoinnin unohtamista.

15. Helsingin pitäisi pakkolunastaa maata, jotta asuntorakentamistavoitteissa voitaisiin pysyä.

osittain samaa mieltä

Tärkeintä on saada Helsinkiin lisää kohtuhintaisia asuntoja (erityisesti vuokra-asuntoja), koska asumisen hinta on karannut käsistä. Kaupunki omistaa jo nyt suuren osan maasta, jonne kannattaa rakentaa. Pakkolunastus kannattaa pitää keinovalikoimassa mukana., esimerkiksi tilanteessa, jossa vapaaehtoiset kaupat eivät onnistu.

16. Julkisilla paikoilla olevissa roska-astioissa tulee olla kotikunnassani mahdollisuus jätteiden lajitteluun.

Täysin samaa mieltä

Tämä edistäisi jätteiden lajittelua ja olisi näin parempi ympäristölle. Esimerkiksi Saksassa lajittelu on mahdollista mm. juna-asemilla, mikä toimii hyvin.

17. Kotikuntani on laitettava lisää rahaa teiden kunnossapitoon.

Osittain eri mieltä.

Tiet on toki tärkeää pitää kunnossa ja esimerkiksi talvisin pyöräteiden kunnossapito on surkealla tolalla. Kuitenkin tiukkoina talousaikoina satsaisin vähät ylimääräiset rahat ennemmin palveluihin, kuten terveydenhuoltoon tai päivähoitoon.

18. Ympäristö- ja luontoarvoista voidaan kunnassani joustaa, jos siten voidaan lisätä työpaikkoja.

Täysin eri mieltä.

Vihreä Helsinki ajattelee tulevaisuutta: luontoa ja ilmastoa suojellaan vaalien välilläkin, jotta emme tuhoa nykyisten ja tulevien eläinten ja ihmisten elinmahdollisuuksia. Näin tulee toimia johdonmukaisesti, vaikka päätökset eivät ole aina helppoja.

19. Kiinteistöveroa on varaa korottaa kotikunnassani.

Täysin samaa mieltä

Kun tarvitaan lisätuloja kaupungille, voisi kiinteistöveroa nostaa asteittain siten, että veronkorotus ei aiheuttaisi kohtuutonta taakkaa yksittäisille ihmisille. Kiinteistövero tulisi porrastaa niin, että se kannustaa parantamaan asumisen energiatehokkuutta. Myös rakentamattoman tontin veroa voisi korottaa.

20. Pääkaupunkiseudulla tulisi ottaa käyttöön ruuhkamaksut.

Täysin samaa mieltä

On tärkeää vähentää autoilua, jotta hiilidioksidipäästöt saadaan laskuun ja kaupungista vapautuu tilaa kevyelle liikenteelle ja joukkoliikenteelle. Ruuhkamaksun maksamisesta korvauksena voisi saada joukkoliikennelipun, mikä kannustaisi käyttämään joukkoliikennettä. Paras malli (eli autoilua eniten vähentävä) on selvitettävä kunnolla. Ajokilometrien perusteella kerättävä maksu voisi olla paras tapa kerätä ruuhkamaksuja.

21. Korkeat tornitalot sopivat Helsinkiin.

Täysin samaa mieltä

Yksittäiset tornit auttavat kaupungin tiivistämisessä, mikä on tärkeää ilmastonäkökulmasta. Tornien pitää kuitenkin istua maisemaan, joten ne eivät sovi aivan joka kohtaan. Niiden tulee edustaa kunnianhimoista arkkitehtuuria, jolloin ne voivat toimia edustavina maamerkkeinä. Myös ensimmäisten kerrosta pitää olla viihtyisiä, jotta ne elävöittävät katukuvaa.

22. Kunnassani on valittava kunnanosavaltuustoja, jotta asukkaat saisivat paremmin äänensä kuuluviin.

Täysin samaa mieltä

Kannatan pääkaupunkiseudun kuntien yhdistämistä, jotta voidaan päättää yhteisesti mm. yleistasoisesta kaavoituksesta, asuntopolitiikasta, joukkoliikenteestä ja erikoissairaanhoidosta. Samalla on kuitenkin vahvistettava lähidemokratiaa tekemällä osa päätöksistä nykyisiä kaupunkeja pienemmillä alueilla eli tällaisissa kunnanosavaltuustoissa.

23. Joukkoliikenteen lipunhintoja pitää laskea kotikunnassani

Täysin samaa mieltä

Lippujen hinnat ovat nykyisellään liian korkeita. Jotta saamme ihmisiä käyttämään enemmän joukkoliikennettä, on lippujen hinnat ainakin puolitettava. Maksuton joukkoliikenne on pitemmän tähtäimen tavoitteeni.

Ajatuksiani siitä, mitä voisimme oppia Berliinin joukkoliikenteestä: https://www.lauranordstrom.fi/2012/08/07/berliini-tuoksuu-metrolle/

24. Pyöräteitä pitää kunnassani lisätä, vaikka se tapahtuisi autoilijoiden kustannuksella.

Täysin samaa mieltä

Luonto ja kaupunkilaisten terveys kiittävät, kun pyöräilyä lisätään. Mielestäni pyöräilyyn on satsattava paljon nykyistä enemmän. Erityisesti pitää erottaa jalankulku ja pyöräilijät toisistaan, koska tällöin molempien liikkuminen helpottuu. Tämä tarkoittaa sitä, että on rakennettava paljon lisää pyöräkaistoja.

Pyöräilyolosuhteiden vertailua Berliinissä ja Brysselissä: https://www.lauranordstrom.fi/2012/08/29/pyorat-pyorivat-paremmin-berliinissa/

25. Minkä seuraavista sijoittaisit mieluiten oman kotisi välittömään läheisyyteen? Valitse yksi vaihtoehto.

turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus

Kaikki nuo paikat kävisivät. Asuin itse lähellä uutta Hietaniemenkadun asuntolaa ja olin aktiivinen asuntolan puolustaja. Olin mukana muun muassa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan hallituksessa ottamassa kantaa asuntolan puolesta silloin, kun julkisuudessa oli esillä lähinnä vastustusta. Turvapaikanhakijat usein halutaan eristää omiin oloihinsa, joten siksi vastasin. Turvapaikanhakijoiden pitää päästä enemmän normaalin yhteiskunnan pariin.

26. Pääkaupunkiseudun tulisi saada yhteinen metropolialuehallinto.

Täysin samaa mieltä.

Pääkaupunkiseudun kunnat kannattaa yhdistää siten, että esimerkiksi yleistasoisesta kaavoituksesta, asuntopolitiikasta, joukkoliikenteestä ja erikoissairaanhoidosta päätettäisiin yli nykyisten kuntarajojen. Näin ehkäistään verokilpailua, saadaan säästöjä ja ehkäistään alueiden ja ihmisten eriarvoistumista. Samalla on kuitenkin vahvistettava lähidemokratiaa tekemällä osa päätöksistä nykyisiä kaupunkeja pienemmillä alueilla. Yhdistämisestä voisi järjestää kansanäänestyksen.

27. Jos kuntani olisi lähitulevaisuudessa lähdössä kuntaliitokseen, asiasta tulisi järjestää kunnassani neuvoa-antava kansanäänestys.

Täysin samaa mieltä. Kuntalaisille pitää antaa suora äänioikeus näin tärkeässä päätöksessä. Tämä vahvistaisi demokratiaa.

28. Äänioikeusikäraja pitää laskea kuntavaaleissa 16 vuoteen.

Täysin samaa mieltä.

Tämä lisäisi nuorten mahdollisuutta osallistua ja kiinnostusta politiikkaan.

29. Mitä seuraavista keinoista kunnassasi tulee ensisijaisesti käyttää kunnan menojen ja tulojen tasapainottamiseksi? Valitsin kaksi tärkeintä keinoa:

korotettava veroja

kehitettävä kunnan yritystoimintaa ja elinkeinoja

On hyvä aloittaa positiivisesta tulojen lisäämisestä (yritystoiminta), En korottaisi kunnallisveroa ellei pakko, mutta veronkorotus on parempi kuin palveluista leikkaaminen. Kiinteistöveron korotus kannattaisi tehdä ensiksi: kiinteistöveroa voisi nostaa asteittain siten, että veronkorotus ei aiheuttaisi kohtuutonta taakkaa yksittäisille ihmisille.

Helsinki voi kuitenkin käyttää muitakin keinoja palveluiden rahoittamiseen, kuten maltillinen velanotto, säästäminen kuntaliitoksella ja sähköisillä palveluilla ja valtionosuuksien korotus.

30. Hyvätuloisimpien maksuja kuntapalveluista pitää korottaa.

Osittain eri mieltä

En korottaisi tässä vaiheessa maksuja, ellei erittäin tiukka taloustilanne tätä vaadi. Kaikkien terveyskeskusmaksuista on päätetty luopua ensi vuonna ja tämä on hyvä päätös. Jos maksuja on korotettava, korottaisin vain hyvätuloisimpien maksuja.

31. Kansanedustajien ei pidä asettua ehdolle kuntavaaleissa.

Osittain samaa mieltä.

Kyse ei ole ajankäytön ongelmista, vaan vallan jakamista mahdollisimman monen päättäjän kesken.

32. Yhdistyvien kuntien työntekijöille säädetty viiden vuoden irtisanomissuoja on liian pitkä.

Osittain eri mieltä

Uudistuksessa on annettava mahdollisuus suunnata työelämä uuteen suuntaan.

33. Kunnan omia työntekijöitä ei pidä valita kunnanhallituksen jäseniksi.

Osittain eri mieltä.

Heillä on oikeus poliittiseen toimintaan. Tästä voi syntyä intressiristiriitoja, jotka otettava huomioon (mm. jääväämällä) päätöksenteossa.

34. Oletetaan, että kuntasi talous olisi kuralla. Teidän on pakko säästää. Nyt vastakkain ovat vanhukset ja lapset. Mitä teet?

On säästettävä, mutta ehdotan silti lisälainan ottamista.

On mielestäni keinotekoista laittaa nämä kaksi heikkoa ryhmää vastakkain, kun kaupungin budjetista löytyy muita kohtia, joista leikkaisin ennemmin. Koska lapsista ja vanhuksista on pidettävä huolta, on tämä toteuttava viime kädessä lainalla, jos muita mahdollisuuksia ei ole.

35. Oletetaan, että kuntasi historiallinen rakennus olisi päässyt huonoon kuntoon. Rakennusta on vaadittu purettavaksi ja tontin käyttämistä hyödyllisemmin. Toisaalta rakennusta on vaadittu historiallisen merkittävyytensä takia kunnostettavaksi. Mitä teet?

– Historia on hetkellistä taloudellista hyötyä arvokkaampi asia. Rakennus on kunnostettava.

Tämä on täysin tapauskohtaista ja riippuu rakennuksen historiallisesta arvosta. Kuulen myös ehdottomasti kaupunkilaisten ajatuksia rakennuksen kohtalosta. Kaupunki ei saa antaa vanhojen talojen rapistua ja vaatia sitten purkamista, kun rakennus on täysin huonossa kunnossa. Hyvä esimerkki tästä on Hietsun paviljonki, joka tulisi antaa kaupunkilaisten eli Töölö-liikkeen ja Töölö-seuran käyttöön.

36. Oletetaan, että kunnassasi suunniteltaisiin uutta asuinaluetta, johon halutaan sijoittaa maahanmuuttajia ja sosiaalisen tuen varassa eläviä pienituloisia rinnan hyvätuloisemman väestön kanssa. Tällä tavoin pyritään estämään kuntasi jakautuminen eriarvoistaviin alueisiin. Miten asennoidut?

– Koen hankkeen yksinomaan myönteisenä. Olen lähinnä ihmeissäsi muiden suvaitsemattomuudesta.

Vastaus ei täysin kuvaa tuntojani. Eri alueiden eriarvoistumista estetään rakentamalla erilaisia asuntotyyppejä joka asuinalueelle: rikkaita ja köyhiä ei tule erotella. Ymmärrän kuitenkin muiden varauksellisuuden ja mahdollisiin ongelmiin on puuttuttava.

Lähiöiden kehittämisestä: https://www.lauranordstrom.fi/2012/08/20/pizzaa-lahioihin/

37. Politiikka ja elämä edellyttävät sosiaalisia taitoja. Tämä tarkoittaa kykyä tulla toimeen erilaisissa ryhmissä ja erilaisten ihmisten kesken. Luottamustehtävässä sinulta voidaan edellyttää myös ajatuksia ja perusteltuja kannanottoja usein varsin monimutkaisista asioista. Miten toimit?

– Rakastan nopeita päätöksiä, visioita ja suunnittelen mielelläni tulevaisuutta muiden kanssa.

Mikään vastausvaihtoehdoista ei täysin kuvaa minua. Olen sosiaalinen, avoin ja aloitteellinen, mutten halua erityisesti olla keskipiste. Haluaisin myös perehtyä asioihin syvällisesti. Valitsin tämän, koska ensisijaisesti pidän parhaimpana puolenani politiikassa sitä, että tulen hyvin toimeen muiden kanssa ja suunnittelen mielelläni asioita muiden kanssa. Päätösten nopeus ei kyllä ole minulle itseisarvo.

38. Työssä tulee usein eteen tilanteita, joissa joudut ratkaisemaan monimutkaisia asioita. Miten kuvaisit yleistä asennoitumistasi päätöstilanteissa?

– Luotan siihen, että muut eivät yritä johtaa minua harhaan.

Mikään vastausvaihtoehdoista ei ole täysin sopiva. Jos kuitenkin haluaa pärjätä suuren asiamäärän kanssa, on pakko pystyä myös välillä luottamaan toisiin, erityisesti oman ryhmän asiaa valmistelleisiin ihmisiin.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *