Tuet sotejärjestöille ja palveluiden kehittäminen Helsingissä

Tänään on sotelautakunnassa paljon tärkeitä asioita. Tärkeimpiä ovat järjestöavustukset ja ensi vuoden käyttösuunnitelma (eli se, miten käytännössä Helsingin sotepalveluja kehitetään).

Lisäksi käsittelyssä ovat: Apotti ja CGI Suomi Oy:n hankintaoikaisuvaatimus (kysyn vielä tarjousvertailun yksityiskohdista), toimenpideohjelma sosiaali- ja terveysviraston ruotsin kielellä tuotettujen palvelujen kehittämiseksi 2016-2017 (kysyn, miten nykytyöntekijöiden kielitaitoa aiotaan parantaa), Helsingin kaupungin 400-vuotiskotisäätiön ja sosiaali- ja terveysviraston välillä olevien vuokrasopimusten päättäminen ja lausunto ruotsinkielisten lasten ja nuorten psykoterapiaa koskevasta toivomusponnesta.

Järjestöavustukset ovat aina todella tärkeä päätös, jossa lautakunta on pitänyt huolen, ettei tukea järjestöille ole leikattu paljon, mikä oli alkukaudesta ilmassa. Viime kierroksella sain läpi, että Monika-Naisten Turvakoti Monalle myönnettiinn 150 000 euron sijaan 250 000 euroa, jolloin toimintaa ei jouduttu lopettamaan.

Kokonaisuudessaan esitys näyttää hyvin valmistellulta, mutta olen kysynyt lisäkysymyksiä seuraavista järjestöistä: Leikkivä lapsi ry., MLL:n Uudenmaan piiri, Heseta, Kalliolan nuoret, YAD, Kehitysvammatuki 57, Monika-Naiset ja Pakolaisneuvonta.

Vielä suurempi asia on ensi vuoden käyttösuunnitelma. Oleellisin on, että palvelukeskusuudistus (eli käytännön sosiaali- ja terveyspalvelujen saaminen samoista pisteistä) edistyy ja olemme vihdoin saamassa käytäntöön vaatimuksemme (josta olen joutunut toistuvasti muistuttamaan viimeisen vuoden aikana), että perhekeskus pilotoidaan jo ennen Kalliota (joka aloittaa 2019) Itäkeskukseen (2017-2018) ja 3-vuotiaiden terveystarkastukset ja hyvinvointitapaamiset eli ”neuvola päiväkodissa” –toimintamalli vakiinutetaan. Hieno saavutuksemme! Olemme kuitenkin tehneet yli vuosi sitten päätöksen siitä, että alle yksivuotiaiden pitäisi pystyä asioimaan lähineuvoloissa ja tämän etenemisestä emme ole saaneet raporttia. Olenkin pyytänyt lisätietoa asiasta.

Viime kokouksessa meille esiteltiin ylipäänsä palvelukeskusverkon etenemistä. Tällä hetkellä suunnittelussa ovat, mitä käytännössä näissä keskuksissa olisi. Saamme tästä ensi vuonna raportin, sillä monta avointa kysymystä (mm. kouluterveydenhuollon suhde muihin palveluihin). Keskuksissa siis ei tarvitsi enää metsästää eri toimijoita, vaan kaiken saisi yhdestä paikasta. Vuosaaressa kokeillaan ja arvioidaan tätä moniammatillista ohjaamista. Kalasataman ensimmäinen sotekeskus tulee aloittamaan 2018. Sähkötalo on osoittautunut hankalaksi paikaksi toteuttaa soteasema, joten Kamppiin selvitetään uudisrakennusta ensi vuonna. Se puoli, joka ei näytä edistyvän tarpeeksi, on jalkautuvien ja lähipalvelujen suunnittelu. Olemme vaatineet selkeytystä tähän.

Oleellista ensi vuodesta on myös se, että tilanne vaikuttaa monella tapaa lohduttomalta: työttömyys kasvaa ja toimentulotukiasiakkuudet lisääntyvät (tällä hetkellä runsas kymmenesosa helsinkiläisistä kotitalouksista saa toimeentulotukea!). Huolta aiheuttaa lapsiperheiden tilanne.

Olikin todella ikävää, että kaupunginjohtajan esitys sotebudjetista oli noin 18 miljoonaa pienempi kuin viime keväänä lautakunnassa hyväksytty budjetti. Onneksi valtuustoryhmät saivat tähän neuvoteltua noin 10 miljoonaa lisää eli verrattuna kevääseen budjetti on 8 miljoonaa euroa pienempi. Budjetti kasvaa vuoteen 2015 verrattuna 0,8 prosenttia, mutta koska väestö kasvaa 1,2 prosenttia, käytännössä rahaa per asukas on jonkin verran vähemmän käytössä. Tämä ei tietysti ole hyvä asia. Lisää resursseja tarvitaan muun muassa siksi, että suun terveydenhuollon kysyntä kasvaa ja pakolaisten palveluihin tarvitaan lisää resursseja.

Eniten huolissani olen avohoidon resursseista, kun meneillään on edelleen (sinänsä tarpeellinen) laitoshoidon purku mm. lastensuojelussa, vammais- ja vanhusten palveluissa. Esimerkiksi lastensuojelussa perhehoidossa ja kotiin vietävässä tuessa suoritteet ovat kasvaneet vuodesta 2014, mutta eivät näytä kasvavan enää ensi vuonna. Sama asia psykiatrian ja päihdehuollon puolella, tosin psykiatrian puolella on kehitetty todella hyvää jalkautuvaa palvelua. Missä menee raja kotihoidon lisäämisessä? Kun olen kysynyt, miksi neuvontasuoriteluvut (eli ennaltaehkäisy) eivät kasva, niin vastauksena on, että ihmisiä ohjataan itsenäiseen tiedonhankintaan. Teoriassa ok, mutta miten käytännössä? On tietysti hyvä, että sähköisiin palveluihin ohjataan enemmän ihmisiä.

Hyviä asioita käyttösuunnitelmassa ovat mm.

-isyyden tunnustamisen mahdollisuus neuvolassa jo ennen lapsen syntymää. Lastenvalvojien resursseja voidaan siis ohjata muuhun, kuten eroperheiden auttamiseen. Tulossa on lastenvalvojille sähköinen ajanvaraus.
-sähköiset palvelut paranevat, vastaanottoaikoja laajennetaan, kokemusasiantuntijoita käytetään ja palautetta kerätään enemmän
-psykiatrian ja päihdepalvelujen jalkautuminen terveysasemille
-fysioterapian suoravastaanotot
-vastaanottokeskusten yhtenäiset toimintakäytännöt varmistetaan

Muutama asia mietityttää, esim. (koska asia jäänee pöydälle, mietin näistä vastaesityksiä):

-”Kaupunginhallituksen 9.11.2015 tekemän 9,9 miljoonan euron lisäyksen kohdentamaton osuus (9,47 miljoonaa euroa) on tässä vaiheessa jätetty tulosbudjetissa virastopäällikön keskitettyihin määrärahoihin kattamaan em. turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten johdosta syntyviä lisäkustannuksia.” Tulisiko tämä kohdentaa kuitenkin tarkemmin?
-Palvelukeskusuudistuksessa ei mitään kirjausta lähipalvelujen konseptoinnista (vaikka tätä olemme lautakunnassa jankanneet)
-Liittyykö tähän sudenkuoppia tai helsinkiläisten palvelujen heikentyminen: ”Valmistellaan foniatrian poliklinikan siirtäminen liikkkeenluovutuksena HUS:lle ja yhdenmukaistetaan siten palvelujärjestelmää pääkaupunkiseudulla.”
-”Yhteistyössä Interpedia ry:n ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa valmistellaan sosiaali- ja terveysviraston kansainvälisen adoptiopalvelun luovutusta näille järjestöille. Valmistelussa kiinnitetään erityistä huo- miota asiakkaana olevien adoptiohakijoiden palvelun ja kohdemaissa tehtävä yhteistyön jatkuvuuteen.” Olemme jo kertaalleen käsitelleet, että haluamme vastauksia tähän ennen päätöstä. Kysymyksiini ei ole vielä vastattu.
-kun toimeentulotuen maksatus siirtyy Kelaan, vapautuuko resursseja sosiaalityön tekemiseen?

Aiemmat kirjoitukset sosiaali- ja terveyslautakunnan asioista.

9 vastausta artikkeliin “Tuet sotejärjestöille ja palveluiden kehittäminen Helsingissä”

  1. Laura Nordström sanoo:

    Lopulliset esitykseni:
    Vastaehdotus, Nordström Laura
    Käyttösuunnnitelmassa s 13 muokataan lausetta isoilla kirjaimilla: Valmistellaan foniatrian poliklinikan SIIRTOA liikkkeenluovutuksena HUS:lle ja yhdenmukaistetaan siten palvelujärjestelmää pääkaupunkiseudulla. LISÄYS: Tämä tuodaan lautakunnalle erikseen päätettäväksi.

    Perustelu: Esitestyssä muutoksessa on liian paljon vielä selkeitä ongelmia (mm. helsinkiläisten palvelujen heikkeneminen ja tiimityöskentelyn katkeaminen, jolloin tehokas diagnoosin ja terapian yhteistyö vähenee). Kannatamme, että tässä odotettaisiin ensiksi soteuudistuksen tuomia muutoksia ennen kuin toimivaa järjestelmää lähdetään purkamaan.

  2. Laura Nordström sanoo:

    Vastaehdotus, Nordström Laura
    Lisäys s 10 käyttösuunnitelmaan isoilla kirjaimilla tämän lauseen perään: ”Itäkeskuksen perhekeskuksen tilatarveselvitys on käynnistynyt ja Kallion perhekeskuksen tarvekuvaus on alkamassa.” LISÄYS: SELVITYSTEN YHTEYDESSÄ HUOLEHDITAAN, ETTÄ LAUTAKUNNAN LINJAUS ALLE 1-VUOTIAIDEN TARKASTUKSISTA LÄHINEUVOLOISSA TOTEUTUU.

  3. Laura Nordström sanoo:

    Vastaehdotus, Nordström Laura
    Lisäys s 10 isoilla kirjaimilla tämän lauseen perään: ”Tämän jälkeen mallinnetaan muut ydinprosessit, niitä on tarkoitus kokeilla Vuosaaressa ja laajentaa koko kaupunkiin vuoden 2016 jälkipuoliskolla.” LISÄYS: SAMALLA SUUNNITELLAAN, MITEN KESKUKSIIN LIITETÄÄN JALKAUTUVAT PALVELUT.

  4. Laura Nordström sanoo:

    Vastaehdotus, Nordström Laura
    Lisäys päätösesitykseen (muuten teksti on esittelijän perusteluista lukuunottamatta suuria kirjaimia): Kaupunginhallituksen 9.11.2015 tekemän 9,9 miljoonan euron lisäyksen kohdentamaton osuus (9,47 miljoonaa euroa) on tässä vaiheessa jätetty tulosbudjetissa virastopäällikön keskitettyihin määrärahoihin kattamaan MUUN MUASSA turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten johdosta syntyviä lisäkustannuksia. VIRASTOPÄÄLLIKKÖ TEKEE KOHDENNUKSESTA ESITYKSEN LAUTAKUNNALLE PÄÄTETTÄVÄKSI.

  5. Laura Nordström sanoo:

    Vastaehdotus, Nordström Laura
    Käyttösuunnitelmaa s 13 muokataan seuraavasti (muutokset isoilla kirjaimilla): Adoptiopalvelun toimintaympäristössä on tapahtunut muutoksia, joiden vuoksi kansainväliseen adoptioon tulevien lasten määrä on voimakkaasti vähentynyt. Yhteistyössä Interpedia ry:n ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa valmistellaan sosiaali- ja terveysviraston kansainvälisen adoptiopalvelun luovutusta näille järjestöille. Valmistelussa kiinnitetään erityistä huomiota asiakkaana olevien adoptiohakijoiden palvelun LOPPUUNSAATTAMISEEN ja kohdemaissa tehtävä yhteistyön jatkuvuuteen SEKÄ TULEVAAN YHTEISTYÖHÖN ADOPTIOPALVELUN JÄRJESTÖJEN KANSSA, JOTTA TIEDONKULKU ADOPTIOPALVELUN, ADOPTIONEUVONNAN, NEUVOLAN JA PÄIVÄHOIDON KANSSA TOIMII HYVIN.

  6. Laura Nordström sanoo:

    Vastaehdotus, Nordström Laura
    Lisätään järjestöavustusta Kalliolan nuorille 15 000 euroa erityisesti seksuaaliseen väkivaltatyöhön ja monikulttuurisuustyöhön.

  7. Laura Nordström sanoo:

    Vastaehdotus, Nordström Laura
    Lisätään järjestöavustusta 10 000 euroa Monika Naisille.

  8. Laura Nordström sanoo:

    Vastaehdotus, Nordström Laura
    Lisätään järjestöavustusta MLL:n Uudenmaan piirille 10 000 euroa, erityisesti lastenhoitoavun järjestäiseen.

  9. Laura Nordström sanoo:

    Kaikki esitykseni menivät läpi!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *