Synnyttäneiden äitien fysioterapiaa lisätään

Erkaumien ja lantionpohjanlihasten hoidossa parannuksia

Vauvan saamisessa suurin huomio ja jännitys kohdistuvat synnytykseen, joka onkin useimmiten elämän mullistava tapahtuma. Vähemmän kuitenkin puhutaan niin julkisuudessa kuin neuvolassa synnytyksen jälkeisestä palautumisesta. Vatsalihasten erkaumat ja lantionpohjanlihasten ongelmat vaivaavat lukemattomia naisia ja heikentävät elämänlaatua ja terveyttä. Onko äiti tuomittu ikuiseen trampoliinikieltoon ja märkiin alushousuihin

Itse olen todistanut valtavan hyvää hoitoa Naistenklinikalla, johon pääsi kuitenkin vain, jos synnytyksessä oli isompia ongelmia. Toisella kierroksella totesimme terveyskeskuksen fysioterapeutin kanssa hyvässä yhteisymmärryksessä, ettei hänellä ollut riittäviä erikoistaitoja asian hoitamiseen. Ihaillen kuulin Belgiassa ja Saksassa synnyttäneiden ystävien kertomuksia synnytyksen jälkeisestä julkisesti maksetusta “palautumiskurssista”, jossa autettiin jumpan ja fysioterapian avulla ennaltaehkäisemään erkaumia ja lantionpohjan ongelmia. Tällaista toki löytyi Helsingistä etsimällä mm. pilateksesta, mutta yksityisesti eli ei siis yhdenvertaisesti saatavilla.

Muutama vuosi sitten aktivoiduin selvittämään ja ajamaan asiaa sotelautakunnassa. Yksi ryhmäfysioterapia jo järjestettiin ennen syntymää, miksi ei jälkeenkin? Tämä olisi parasta ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa. Lisäksi toivoin, että yleinen osaaminen asian suhteen paranisi fysioterapiassa. Kiitos valtavasti sotevirastolle siitä, että pilotit synnyttäneiden ryhmäfysioterapiasta aloitettiinkin Töölössä ja Itäkadulla vuonna 2017!

Tarvetta palvelulle selvästi oli ja toimintaa laajennettiin vuonna 2018 lisäämällä ryhmiä entisiin paikkoihin ja aloittamalla ryhmiä Malmin fysioterapiaan. Kun kysyin lukujen perään viime vuoden lopulla käyttösuunnitelman yhteydessä, kerrottiin silloin, että kevään 2018 aikana ryhmiä olisi ollut neljä Töölössä ja viisi Itäkadulla (joka ryhmässä on 10 osallistujaa). Nyt luvuksi on ilmoitettu koko vuodelle 49 osallistujaa ja 18 ryhmää.

Edelleen asia oli puolitiessä, sillä ryhmät oli tarkoitettu vain niille, joilla oli jo ongelmia. Näen, että niiden tulee kuulua kaikille synnyttäneille. Taas asia kuitenkin eteni, sillä viime vuoden vaihteessa minulle luvattiin, että ryhmiin voivat nyt pilotin päätyttyä ilmoittautua kaikki halukkaat äidit. Hienoa!

Vuodelle 2019 on suunniteltu 43 ryhmää ja esimerkiksi uudessa Kallion perhekeskuksessa voidaan aloittaa ryhmät. Tiistaina käsittelemme asiasta Mari Holopaisen ja muiden valtuustoaloitetta, jonka vastauksessa toistetaan sama viesti: ryhmiä lisätään, jotta kaikki halukkaat voivat niihin päästä! Tulen tekemään vielä lisäysehdotuksen, joka painottaa, että oleellista on kertoa kaikille rutiinina, että tällainen mahdollisuus on nyt olemassa. Myös netissä tämä tieto on oltava kaikkien saatavilla. Kannattaa muuten kurkata mm. tämän sivuston ohjeet.

Kuitenkin on niin, että varsinaisten ongelmien kohdalla on päästävä yksilövastaanotolle kunnon mittauslaitteiden pariin (puhun myös omasta kokemuksesta!). Siksi ryhmien ohella on oltava tähän mahdollisuus ja oikeasti asiantuntevaa hoitoa saatavilla. Minulle on vastattu, että yksilölliseen ohjaukseen ja terapiaan voivat ohjata sekä terveydenhoitajat että lääkärit, jos ongelmia on. On myös sanottu, että perustason osaamista löytyy joka fysioterapiasta ja asiaan perehtyneitä työntekijöitä ja lantionpohjan ongelmien mittaamiseen erikoistuneita laitteita on Kalasatamassa, Malmilla ja Töölössä (ja ilmeisesti Myllypurossa). Tämäkin vaikuttaa siis menneen eteenpäin, mutta kuulen mielelläni tästä palautetta, jos hieno teoria ei toimi käytännössä. Nähdäkseni äidit kannattaa ohjata suoraan erityisosaamisen pariin. Kysyn huomenna kokouksessa jonoista ja siitä, riittävätkö nykyiset erityisresurssit.

Vaatikaa siis hyvää hoitoa. Lantionpohjan ja erkaumien ongelmat kannattaa selättää silloin, kun ne ovat vielä lieviä. Ja omakohtainen halaus kaikille: ette ole yksin ja yleensä tilanne paranee, mutta se vaatii aikaa ja jumppaa!

 

Muut sotelautakunnan tiistain asiat:

1) Ilmoitusasioissa käymme läpi terveys- ja hyvinvointikeskus -toimintamallin tilanteen ja kehittämis- ja jatkojalkautussuunnitelmat.

2) Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Helsingin kaupungin kiinteistöstrategiasta

Tähän tullaan esittämään lisäyksiä a) esteettömyydestä, b) kaupunkikonserniin kuuluvien säätiöiden kiinteistöjen huomioimisesta tasavertaisesti ja c) ns. välimuotoisen asumisen (senioritalot ja asuntojen varaamista iäkkäille) turvaamiseksi ikääntyneille läheltä monipuolisia palvelukeskuksia.

3) Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Anna Vuorjoen ym. itsemurhien ehkäisyohjelman käynnistämistä koskevasta valtuustoaloitteesta

Vastauksessa käydään läpi mm. matalan kynnyksen reittejä mielenterveyspalveluihin, esim. nuorisoasema tarjoaa matalan kynnyksen palveluja lievillä mielenterveyden häiriöillä oireileville 13–23- vuotiaille nuorille ja heidän omaisilleen. Yhdessä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa tullaan vuonna 2019 sopimaan yhteisestä palveluketjusta lapsen varhaisen tuen tarpeen sekä nuorten mielenterveysongelmien havainnointiin ja hoitoon.

Perusketjusta todetaan: “Asiakas, jolla on itsemurha-ajatuksia, voi arkisin hakeutua hoitoon suoraan terveysasemalle. Itsetuhoinen asiakas ohjataan HUSin järjestämään päivystykseen Haartmanin tai Malmin sairaalaan, joissa on saatavilla myös erikoissairaanhoitotasoista psykiatrista palvelua. Haartmanin ja Malmin päivystyksissä pääsee tarvittaessa suoraan psykiatriselle sairaanhoitajalle ja tarvittaessa edelleen psykiatrille. Alle 16-vuotiaat lapset ohjataan uuteen lastensairaalaan. Terveysaseman ollessa kiinni asiakas voi itse hakeutua päivystykseen. Käytettävissä on myös päivystysapu-puhelinpalvelu ympäri vuorokauden. Kaupungissa toimii psykiatria- ja päihdekeskuksen neljä alueellista palvelupistettä. Psykiatrian poliklinikat ovat psykiatriseen tutkimukseen, hoitoon ja kuntoutukseen erikoistuneita avohoitopaikkoja. Vakavissa psykiatrisissa kriisitilanteissa asiakas voi ottaa yhteyttä suoraan psykiatrian poliklinikan akuuttityöryhmään. Sosiaali- ja kriisipäivystys antaa akuuttia kriisiapua ja ohjaa tarvittaessa asiakkaita eteenpäin muun muassa itsemurhien ehkäisykeskukseen, psykiatrian päivystykseen sekä psykiatrian poliklinikan akuuttityöryhmään.”

Uudistuksista taas mm. a) terveys- ja hyvinvointikeskus – toimintamallin monialaiseen yhteistyöhön osallistuu psykiatria- ja päihdepalvelujen asiantuntija, b) käyttöön uusia sähköisiä yhteydenottokanavia, kuten chat-palveluja, c) kokeiltu 16–29-vuotiaille nuorille suunnattua liikkuvaa mielenterveystyötä. Lisää voi lukea esittelytekstistä. Pohjana on, että ei katsota tarkoituksenmukaiseksi käynnistää erillistä itsemurhien ehkäisyohjelmaa koskevaa selvitystä, vaan käyttää resurssit itse työn tekemiseen.

4) Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Seija Muurisen ym. valtuustoaloitteesta ikääntyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen hankkeesta

Vastauksessa kerrotaan, millä kaikilla toimenpiteillä ikääntyneiden hyvinvointia jo edistetään ja mitä uutta on tulossa.

Muut kirjoitukseni sotelautakunnasta.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *